Pelityyppi: Strategia- ja sotapelit
Julkaisija/kehittäjä: 2K Games / Firaxis Games
Kotisivut: www.2kgames.com/civ4/beyondthesword
Laitteistovaatimukset: Pentium 4 1,2 GHz, ATI Radeon 7500 tai Geforce 2 64 Mt, 512 Mt RAM, 1,7 Gt kovalevytilaa
Testattu: Windows XP SP2, Intel Pentium 4 3,2-ghz, 1 Gt RAM, Geforce 7600GT 256Mt
Arvosteluversio: Myyntiversio
Muut alustat: -

Klikkaa ja tarkista tämän pelin hinta Vertaa.fi:ssä!

Tätä on odotettu ja pelätty: Civilization IV:n uusi laajennusosa. Se on taas syy palata emopelin pariin, mikä tarkoittaa hyvästien heittämistä yöunille tai muulle ajanvietteelle. Civilization-sarja ei syyttä ole strategiapelien yksi merkkipaalu ja nelososa sen laajin ja paras kokonaisuus. Nyt julkaistu Beyond the Sword -lisälevy laajentaa ja parantaa sitä entisestään, mikä on jo itsessään saavutus. Sisältöä siitä löytyy melkein kokonaisen pelin verran.

Siinä missä edellinen lisäosa Warlords keskittyi laajentamaan emopelin sodankäyntiä, Beyond the Sword laajentaa nimensä mukaisesti pelin loppupuolta ja kaupallisia, poliittisia sekä tiedusteluun liittyviä osa-alueita. Sen mukana tulee tietenkin uusia kansoja, johtajia, yksiköitä, rakennuksia, teknologioita ja ihmeitä. Lisäksi monia vanhoja rakennuksia, ihmeitä ja yksiköitä on hieman muuteltu. Kokonaan uutta ovat uusittu vakoilu- ja tiedustelusysteemi, satunnaistapahtumat ja monikansalliset suuryritykset.

Etenkin moderninajan teknologiaa on lisätty ja jaettu pienempiin osa-alueisiin. Yksi niistä on laser.

Aloitetaan tärkeimmistä eli vakoilu- ja tiedustelusysteemistä sekä suuryrityksistä. Emopelissä vakoilu tapahtui pelissä hyvin myöhään käyttöön saatavalla vakoojalla, joka pystyi tekemään pientä jäynää muiden kansojen kaupungeissa. Mitään merkittävää niillä ei kuitenkaan yleensä saanut aikaan. Nyt muiden kansojen vakoilu tapahtuu yleisemmällä tasolla tiedustelupisteiden avulla. Pelaajan kansa kerää tiedustelupisteitä eri rakennusten ja ihmeiden kautta. Pelaaja voi myös säätää sitä, kuinka paljon kansan varoja tiedusteluun laitetaan tieteen ja kulttuurin tavoin. Tiedustelupisteitä jaetaan automaattisesti kaikkien pelaajaan yhteydessä olevien kansojen välillä.

Tiedustelupisteillä on kahdenlaista käyttöä. Niille, jotka eivät vakoilusta sen enempää jaksa kiinnostua, riittävät varmasti sen passiiviset hyödyt. Kun pisteitä on kertynyt tarpeeksi, pelaaja näkee mitä joku kansa kehittää sekä sen kaupunkien ympäristöt, statistiikan ja jopa kaupunkien tarkat tiedot. Aktiivisesta toiminnasta kiinnostuneet voivat lisäksi käyttää uusia vakoojayksiköitä, joita saa jo varsin pian pelin alkupuolella. Vakoojia voi lähettää vihollisten kaupunkeihin ja käyttää tiedustelupisteitä esimerkiksi teknologian varastamiseen, kapinaan yllyttämiseen, oman uskonnon tai kulttuurin levittämiseen tai erimuotoiseen sabotointiin. Vastaavasti muut kansat voivat myös lähettää omia vakoojiaan pelaajan kiusaksi.

Uusi vakoilusysteemi on toimiva, mutta ei loppujen lopuksi mitenkään erityisen merkittävä uudistus. Se kuitenkin laajentaa pelaajan mahdollisuuksia entistetään. Jos siihen panostaa tosissaan, on käytössä vaihtoehto vaikuttaa muiden kansojen asioihin ilman sodankäyntiä. Vakoilusysteemin tuomat passiiviset edut riittänevät kuitenkin useimmille pelaajille.

Suuryrityksen johtaja valmistautuu jakamaan kapitalismin riemusanomaa.

Loppupelissä nykyajan puolella syntyvät suuryritykset toimivat hieman kuten emopelin uskonnot. Niiden perustaminen vaatii jonkun suurmiehen ja tietyt materiaaliset minimit. Kun päämaja on perustettu, pelaaja voi alkaa levittää suuryrityksen ilosanomaa toimitusjohtaja-yksiköiden muodossa. Kaupungit, joihin yritykset leviävät, saavat tiettyjä materiaalisia hyötyjä, mutta yritykset lisäävät kaupunkien ylläpitokustannuksia. Mitä laajemmalle yrityksen on levittänyt, sitä suuremmat hyödyt siitä saa.

Suuryritykset eivät siis tuota rahaa, vaan kuluttavat sitä. Siksipä niiden merkitys ei loppupelissä ole niin merkittävä kuin ehkä olisi toivonut, etenkin kun perustaminen vaatii aina suurmiehen.

Kolmas uusi osa-alue ovat satunnaistapahtumat, jotka sisältävät niin hyödyllisiä kuin haitallisiakin tapahtumia. Välillä haitalliset tapahtumat ovat ikäviä yllätyksiä, koska ne voivat vaikuttaa kansojen välisiin suhteisiin ilman pelaajan vaikutusta. Pääasiallisesti tapahtumat eivät vaikuta täysin satunnaisilta, sillä ne tuntuvat tavalla tai toisella sopivan pelin kulloiseenkin tilanteeseen. Esimerkiksi sodan päätyttyä tapahtuva satunnaistapahtuma liittyy yleensä siihen.

Satunnaistapahtumat ovat hauska lisä, mutta puristeille, jotka eivät niitä kaipaa, mukana on mahdollisuus ottaa ne pois päältä.

Avaruusaluksen voi nyt lähettää matkaan pelkillä minimiosilla, mutta tällöin matka on hidas ja epävarma.

Edellä mainitut ovatkin Beyond the Swordin näkyvimmät uudistukset. Lisäosasta tekee erinomaisen se, että suurin osa sen uutuuksista on emopelin pieniä laajennuksia ja lisukkeita, eivätkä niinkään päälle liimattuja uusia ominaisuuksia. Firaxis selkeästi tajuaa, ettei kannata rikkoa sitä, mikä toimii.

Muista uutuuksista tärkeimmät ovat avaruusvoiton pieni muutos sekä Apostolinen palatsi. Jälkimmäinen on eräänlainen pelin alkupuoliskolla rakennettava esi-YK, jolla yhden uskontokunnan edustajat voivat äänestää esimerkiksi sodanjulistuksista ja kauppakielloista. Ääniä on niillä kansoilla, joilla kyseinen uskonto vaikuttaa.

Apostolinen palatsi on erittäin tervetullut lisä pelin alkupuolelle, sillä se laajentaa diplomaattisia mahdollisuuksia kauan ennen lisää äänestysmahdollisuuksia saanutta YK:ta. Sen ainoa miinus on arvaamattomuus. Koska se on riippuvainen yhdestä uskonnosta, on sen oltava laajalle levinnyt, että sillä on tarpeeksi vaikutusvaltaa. Asiaan voi tosin vaikuttaa ahkeralla lähetystyöllä.

Pelinsä voi nyt myös aloittaa pikastartilla, jossa heti alussa on käytössä kehittyneempi sivilisaatio.

Avaruusvoittoa on puolestaan muokattu ensimmäisen Civilizationin suuntaan. Nyt avaruusaluksen rakentamalla ei saa suoraa voittoa, vaan sen pitää myös matkata onnistuneesti Alpha Centauriin. Aluksen voi lähettää matkaan minimiosilla tai varmistaa ja nopeuttaa matkaa lisäosilla.

Eikä tässä vielä läheskään kaikki. Kansoja on kymmenen uutta omine johtajineen, yksiköineen ja rakennuksineen. Näihin kansoihin kuuluvat muun muassa Hollanti, Babylon ja Pohjois-Amerikan alkuperäisasukkaat. Myös jotkut vanhat kansat ovat saaneet uusia johtajia.

Puolustavampia pelaajia taatusti kiinnostaa uusi johtajakyky Protective, joka nopeuttaa muurien rakentamista ja antaa puolustaville yksiköille automaattisia parannuksia. Laajentumista puolestaan auttaa uusi Imperialistic-kyky, jonka etu ovat nopeammin rakennettavat uudisasukkaat.

Laskuvarjojääkärit ovat yksi pelin uusista sotayksiköitä. Niitä on tullut lisää etenkin modernille ajanjaksolle.

Vaikka Beyond the Sword laajentaakin lähinnä pelin rauhanomaisia osia, myös sodankäyntiin on tehty pieniä muutoksia ja uudistuksia. Pelissä on paljon uusia yksiköitä paikkamaan aukkoja teknologisen kehityksen aikajanassa, eikä enää pääse tuntumaan siltä, että joutuu käyttämään antiikkisia yksiköitä liian pitkään. Etenkin nykyajassa on nyt käytössä entistä laajempi sotakoneiden kirjo, kuten esimerkiksi liikuteltava kenttätykistö, taktinen ydinohjus ja laskuvarjojääkärit.

Sodankäynnin merkittävin muutos on piiritysaseiden tehon heikentäminen: muureista ja linnoista on nyt enemmän hyötyä.

Pelillisesti merkittävin uudistus on tehostettu tekoäly. Se rakentaa sotimiseen älykkäämpiä joukkoyhdistelmiä ja on ärhäkämpi toimimaan. Tekoäly on itse asiassa sen verran tehokkaampi, että monet pelaajat ovat joutuneet suosiolla laskemaan perusvaikeustasoaan pykälän verran. Tekoäly osaa nyt esimerkiksi käyttää välirauhaa hyväkseen rakentamalla uuden armeijan ja hyökkäämällä ensin sen sijaan, että jäisi odottamaan että pelaaja tekee saman.

Uusi tiedustelusysteemi antaa uudenlaisen mahdollisuuden vaikuttaa muiden valtioiden asioihin.

Tekoälystä on myös liittolaiseksi, ja nyt mukana on mahdollisuus antaa merentakaisille kaupungeille itsenäinen asema tekoälyn hallinnoimana siirtokuntana.

Viimeinen maininnan arvoinen uutuus on nopean aloituksen mahdollisuus. Uutta Custom-peliä aloitettaessa voi valita nopean alun, jossa pelaaja määrittää rahasumman, jolla ennen pelin alkua ostetaan uusia kaupunkeja, nostetaan niiden väkilukua, uusia yksiköitä, teknologiaa ja niin edelleen. Näin voi hieman enemmän hallita sitä, minkälaisella asetelmalla peliä lähtee tosissaan pelaamaan.

Avaruuteen sijoittuva Final Frontier on yksi lisälevyn mielenkiintoisista modeista.

Jo tällaisenaan Beyond the Sword olisi todella runsas paketti, mutta lisää riittää. Myös Warlordsissa oli mukana useita emopelin skenaarioita ja modeja, mutta uusi lisälevy pistää paremmaksi. Mukana on kaikkiaan 12 huolella tehtyä ja kiitettävän erilaista skenaariota ja modia emopelistä vähän suurempaa vaihtelua hakeville. Osa näistä on Firaxisin omaa tuotantoa ja muutama heidän valitsemiensa pelaajien itse tekemää. Maininnan arvoisia ovat pelin avaruuteen vievä Final Frontier, realismiin ja historiallisuuteen panostava Rhye's and Fall of Civilization, tulevaisuuden aikakautta laajentava Next War sekä omalaatuinen, mutta vähiten onnistunut taktinen taistelupeli Afterworld.

Itse en erityisemmin ole jaksanut emopelin skenaarioita ja modeja aiemmin pelata, mutta etenkin edellä mainitut - Afterworldia lukuun ottamatta - ovat niin hyvin tehtyjä ja mielenkiintoisia, että niitä pelaa mielellään.

Beyond the Swordista on vaikea sanoa mitään pahaa. Se laajentaa emopeliä entisestään rikkomatta sen toimivuutta ja lisää tekemistä etenkin pelin loppupuolelle. Nyt ajanjaksot tuntuvat enemmän tasapainoisilta keskenään, kun ne aiemmin painottuivat alkupuolelle.

Jos jotain negatiivista pitää poimia, se on käyttöliittymän ajoittainen kömpelyys, jota ei ole hiottu mitenkään. Etenkin pelitapahtumista kertovat viestit tukkivat edelleen ruudun yläosan ja ovat pahasti myöhässä. Se on pieni ongelma, mutta ehkä sillekin olisi voinut jotain tehdä.

Kaikkiaan Beyond the Sword on esimerkillinen lisäosa. Siinä missä Warlords ei ollut mikään pakkohankinta, ei yksikään civnisti voi jättää tätä väliin.

Miika Huttunen... on sijoittanut Civilization-sarjaan aivan liikaa elämäänsä.