Matkiminen on parasta kehumista, sanoisivat varmaan
UFO Extraterrestrials -pelin tekijät. Tshekkiläinen pikkutiimi Chaos Concept on tehnyt kopion klassisesta
X-Com: UFO Defensestä, joka tunnetaan meillä päin nimellä
UFO: Enemy Unknown. Vuonna 1994 julkaistu
UFO on monelle vanhalle jäärälle, mukaan lukien minulle, yksi kaikkien aikojen parhaista tietokonepeleistä. Ikivihreässä strategiapelissä torjuttiin lentävien lautasten uhkaa maailmanlaajuisella kartalla ja taisteltiin hiostavan pelottavia taisteluja metsissä ja kaupungeissa.
Uusintaversion vääntäneet fanit ovat siis astuneet todella isoihin saappaisiin. Myös digitaalisena latauksena ostettava peli on halpa ostos, mutta ensivaikutelma ei lupaa paljoa. Peli suostui yhteistyöhön näyttökortin ja laajakuvaresoluution kanssa vasta kun asetustiedostoja naputteli käsin uuteen uskoon. Epäkäytännölliset valikot ja amatöörimäinen ilmiasu antavat vaikutelman, että peli on tehty pelkästään naavapartaisille
UFO-fanaatikoille.
Vieraalla maalla
 |
| Pelaajan sotilaat keräävät tärkeää kokemusta kuin roolipelissä ikään, joten parempi panssari on veteraaneille tarpeen. |
Varsinaisen pelin alkukaan ei lupaa hyvää. Alkuperäinen
UFO alkaa, kun pelaaja pyörittää maapallokarttaa ja valitsee paikan ensimmäiselle tukikohdalleen. X-Com-järjestön hävittäjät voivat siis syöksyä torjumaan lentävien lautasten uhkaa vaikka Suomesta.
UFO Extraterrestrialsissa peli alkaa aina samasta karttapisteestä, ja pelialue onkin joku mitäänsanomaton siirtokuntaplaneetta Z. Kyllä kotoisen Maapallon puolustamisessa oli aivan eri tason tunnelmaa.
Valittaa ei kuitenkaan voi, sillä nykykoneilla muunlaisesta
UFO-kokemuksesta on turha haaveilla. Vanha peli pyörii nyky-Windowsilla vain todella hyvällä onnella. Kun pelaaja tottuu siihen, että nyt pelataan uudelleenlämmitettyä retroa, vanhan ajan hyvälle pelattavuudelle alkaa varmasti lämmetä.
UFOn ydin on säilynyt pelattavana 13 vuoden ajan.
 |
| Muukalaisiakin pahempi uhka on budjettivaje. |
Muukalaisia torjutaan kahdella tasolla. Planeettanäkymässä perustetaan tukikohtia ja lähetetään torjuntahävittäjiä sekä joukkojenkuljetusaluksia näyttämään alieneille kuka käskee. Toimintaa hillitsee eri valtioiden jakama budjetti. Jos muukalaiset onnistuvat valtaamaan liian monia alueita, ei pian ole varaa edes ammuksiin.
Uuden pelin planeettanäkymä on klassikon vastaavaa yksinkertaisempi. Lähes kaikkea toimintaa hoidetaan päämajasta, ja ylimääräiset tukikohdat toimivat tutka-asemina ja lentokenttinä. Pelaajan ei myöskään tarvitse mikromanageroida entiseen malliin. Tukikohdan laboratoriot ja työpajat hoitavat itse työntekijöiden palkkauksen, ja uusia sotilaita ilmestyy itsestään tasaiseen tahtiin. Pelaaja voi siis keskittyä suuriin linjoihin ja itse taisteluun.
Lyhyitä hallittuja sarjoja
 |
| Hupsis, olisi pitänyt säästää sotilaiden toimintapisteitä. Nyt kärmesmuukalainen pääsi yllättämään ikävästi. |
Extraterrestrialsin toinen pelitaso, taktinen taistelu, on lähes kuin kopio alkuperäisestä. Kun pelaajan alukset laskeutuvat pudotettujen ufojen luokse, piiritettyihin kaupunkeihin tai muukalaisten tukikohtiin, siirrytään isometriseen kuvakulmaan. Siinä ohjataan enimmillään tusinaa sotilasta ja tukena olevia panssarivaunuja. Ja tämä osa
UFOsta iskee edelleen täysillä.
Taistelu on täysin vuoropohjaista. Pelaajan sotilaat liikkuvat toimintapisteidensä rajoissa, ja sitten on muukalaisten vuoro. Tärkeää on jättää muutamia pisteitä käyttämättä, jotta nenän eteen tupsahtavia örkkejä voi liekittää sotilaan reflekseistä riippuen.
 |
| Muukalaiset naapurissa. Alieneiden ikeen alle joutunut valtio lopettaa tukiaisten maksut pelaajalle. |
Vihollisten tekoäly ja niiden ylivoimainen tulivoima sekä panssarointi tarjoavat tarpeeksi kovan haasteen, joten taistelussa pärjääminen tuntuu todella tyydyttävältä. Pimeydestä ja selän takaa sotilaita napsivia limanuljaskoja alkaa todella vihata ennen pitkää.
Periaatteessa yksinkertainen taktikointi antaa pelaajan kehittää myös omaa tyyliään. Esimerkiksi minulle sopii muutaman kokeneen eliittisotilaan ryhmä, joka huolehtii selustastaan liekinheittimien, räjähteiden ja myrkkykaasua ruiskuttavien chemogunien avulla. Edellä kulkee kallis mutta kestävä tankki, joka etsii maaleja tarkk'ampujille.
UFO Extraterrestrialsin eduksi laskettakoon siis sekin, että tiedemiehet voivat kehittää sotilaiden käyttöön todella mehevän asearsenaalin.
Sota kaipaa yhtä miestä
 |
| Loppupelin muukalaiset vain nauravat perusrynkylle. Asekehitys on hengissäpysymisen perusedellytys. |
Taktisen taistelun suurin ero vanhaan on siinä, että pahastikaan haavoittuneet sotilaat eivät kuole taistelukentällä, jos taistelu päättyy omaan voittoon. Ratkaisu tuntuu aluksi nössöltä, mutta yllättäen se toimii. Haavoittuneet joutuvat pois toiminnasta moneksi viikoksi, ja se kirpaisee. Toisin kuin vanhoissa
UFOissa, huipputarpeellisten veteraanien lopullista kuolemaa ei kuitenkaan tarvitse pelätä jatkuvasti. Se tarkoittaa taas sitä, että yksi epäonninen laukaus ei pakota lataamaan ennen taistelua tallennettua tilannetta, jos pelin haluaa todella läpäistä.
Harmi että
Extraterrestrials ei vain tunnu retrolta: se myös näyttää ja kuulostaa siltä. Animaatio on erityisen amatöörimäistä, ja sotilaat juoksentelevat sen näköisesti kuin muukalaiset olisivat säikäyttäneet heiltä löysät housuun. Eipä sillä tosin juuri ole väliä, sillä peli on selkeästi suunnattu hc-komentajille, joita visuaalinen puoli ei hätkäytä.
Tshekki-
UFO saa ylimääräiset pisteet hyvästä muunneltavuudestaan. Jo nyt on tarjolla useita modeja, joiden avulla täydellistä
UFO-kokemusta etsivät fanit voivat päästä lähemmäksi unelmaansa. Pelin hankintaa puoltaa myös sen halpuus:
Extraterrestrialsin lataa Gamersgate-nettikaupasta 30 eurolla. Toivottavasti se rohkaisee nuorempiakin komentajia kokeilemaan lentävien lautasten tiputtamista.
Janne Pyykkönen... pelkää edelleen ensimmäisen UFO-pelin chrysalid-muukalaisia.
