Hieman reilu vuosi sitten sain arvosteltavakseni
Act of Warin, ja tuolloin se säväytti peräti 92 pisteen verran. Peli teki vaikutuksen harvinaisen intensiivisellä ilmapiirillään, sekä varsin runsaalla, mutta yllättävän toimivalla välivideomateriaalillaan. Ehkä hieman saatoin liioitella Hollywood-vertaukseni kanssa, mutta tunnelman ylläpitäjänä leffamateriaali toimi kuitenkin ilman muuta. Videota on väännetty isolla kädellä myös tätä pelin lisälevyä varten, joten mihinkään pelkkiin hikisiin lisätehtäviin ei ole tyytyminen. Tosin sikäli hikisiin, että kylmä hiki meinasi jälleen kihota otsalle, sillä meininki on uudessa kampanjassa entistäkin vauhdikkaampaa. Videomateriaalin määrästä johtuen lisälevy vie valitettavasti myös runsaanlaisesti tilaa. Alkuperäinen peli kun jo haukkasi kovalevyltä liki kuusi gigatavua, ja lisäosa vaatii vielä tämän lisäksi huikeat seitsemän gigatavua, joten toistaiseksi Act of War pitää hallussaan pelien tilasyöppöennätystä meikäläisen mittapuulla.
Uusinta uutta
 |
| Onko se lintu? Onko se teräsmies? Ei, se on risteilyohjus. |
Lisälevy tarjoaa tietenkin paljon lisämateriaalia. Vanhat sotilasyksiköt ovat saaneet hieman maustetta, ja lisäksi tarjolla on muutamia täysin uusia luokkia, joista yksi kiinnostavimmista lienee merivoimat. Tarjolla on noin tusinan verran uusia, pelkästään meritaistelua varten suunniteltuja tappokoneita aina lentotukialuksesta sukellusveneiden kautta Harrier -hävittäjiin asti. Myös sekä maalla, että meressä kulkeva ilmatyynyalus tuo toimintaan omaa väriään. Juuri meritaisteluita silmällä pitäen Eugen System kehuu kehittäneensä peliin uuden ja monipuolisen fysiikkamoottorin, joka simuloi aaltoja sekä merialusten aseiden ballistiikkaa entistäkin paremmin. Onkin hyvä, ettei merivoimia ole vain liimattu hätäisesti pelimoottorin päälle, vaan aseet toimivat niin kuin merellä pitääkin.
Uusia tulokkaita edustavat myös palkkatappajat, joihin hallituksenkin on nyt hädän hetkellä yleisten tapojensa vastaisesti pakko turvautua. Nämä mercenaryt ovat tavallisia sotilaita pystyväisempiä, sekä hieman kestävämpiäkin, mutta heidän vuokraamisensa maksaa luonnollisesti vastapainoksi hieman rivisotilaita enemmän. Palkkatappajia on yhteensä yhdeksää sorttia. Kukin näistä soveltuu johonkin tiettyyn tehtävään muita paremmin, joten tarkkana täytyy olla, ettei tule tuhlanneeksi vähiä varojaan väärään porukkaan. Joukosta löytyy muutamia erittäin tervetulleita uutuuksia, kuten esimerkiksi F-117 -stealth-pommittajat. Kaikkiaan uusia ja päivitettyjä yksiköitä on yli viisikymmentä, jonka luulisi riittävän vähän ronkelimmellakin virtuaalisotapäällikölle.
Clancykin kalpenee
 |
| Leijat Manhattanin yllä. |
Jos Act of Warin tarina oli teknotrillerifanien mieleen, ei High Treason tosiaankaan jää pekkaa pahemmaksi. Superrikolliset uhkaavat jälleen maailman (Amerikan) tulevaisuutta ja turvallisuutta pahemman kerran. Tuleen on vastattava tulella, ja sekös pelaajaa miellyttää, paitsi tietysti jos pelaaja ei satu nimenomaan diggailemaan tällaisesta clancymaisestä mielikuvitussodasta. Monet pelin tapahtumapaikoista on erittäin näyttäviä, kuten nähtiin jo pelin ensimmäisessä versiossa. Tällä kertaa seikkaillaan muun muassa Manhattanin pilvenpiirtäjien katoilla. Koreasta ulkokuorestaan huolimatta peli jaksaa kuitenkin edelleen pyöriä varsin mukavasti, vaikka pelikoneen prosessori ei edustaisikaan sitä uusinta uutta. Grafiikkamoottoria on hieman tuunattu. Tarjolla on entistäkin hienompia varjoja, heijastuksia, bump-mappingia, pixel-shader 2.0 -tukea, bloomia ja kaikkea muuta, mitä nyt uudenaikaiselta peliltä odottaa sopii. Act of War oli tosin jo valmiiksi sen verran kivan näköinen, että kaikkia tekijöiden luettelemia uusia hienouksia en sinänsä olisi huomannutkaan, ellen olisi aiheesta hieman luntannut.
 |
| Hävittäjä jättää jälkeensä tuhoa. |
Vihollisten tekoäly on parantunut sitten viime näkemän. Pahikset osaavat esimerkiksi hyödyntää maastoa entistä paremmin, joten puskat kannattaa tiirata aiempaa tarkemmin tark'ampujien varalta. Tekoälyköt osaavat nyt myös hyödyntää erilaisia rakennuspäivityksiä entistä paremmin. Rahapulassakaan bittisormi ei mene suuhun, sillä se osaa tarvittaessa myös myydä rakennuksiaan. Tekoäly osaa luonnollisesti myös hyökätä useampaan kohteeseen yhtä aikaa, ja välillä tuntuukin, että pelaajan pitäisi aina sotia vähintään kahdessa paikassa. Omat soltut eivät välttämättä ymmärrä omin avuin tulla jeesaamaan alakynnessä olevia tovereitaan pienenkään tukikohdan toisella laidalla.
Ei hämäläisille
 |
| Jumbo odottaa kaappaajaansa. |
Act of War ei ole koskaan ollut helpoimmasta päästä tosiaikanaksutteluja. Kaavaa ei ole menty muuttamaan lisäosan myötä. Voisipa melkein sanoa, että peli tuntui entistäkin vaikeammalta ja luulot otettiin pois kertalaakista jo parin läpihuutotehtävän jälkeen. Lievästä vallitsevasta epäreiluuden tunteesta huolimatta tehtävät eivät kuitenkaan olleet mahdottomia. Yritys ja erehdys tuottavat useimmiten hyvän tuloksen, joskin hieman nopeammilla hoksottimilla varusteltu pelaaja todennäköisesti keksii heti toimivan strategian. High Treasonissa on mielestäni pyritty pääsemään pois monien RTS-pelien kirouksesta, eli massalla jyräämisen ylivoimaisuudesta. Toki on kohtuullisen realististakin, että isompi joukko solttuja pärjää paremmin kuin pienempi, mutta isolla joukolla ei silti välttämättä kannata syöksyä suin päin vihollisen tukikohtaan. Minimoidakseen miestappiot kannattaa aina mahdollisuuksien mukaan haistella pienen erikoisjoukon avulla reittiä ennen suurta rynnäkköä.
Tarjolla on uuden yksinpelikampanjan lisäksi 25 uutta moninpelikenttää. Pelintekijät ovat kuunnelleet fanien toiveita varsin tarkkaan, ja verkkopeliin onkin tullut iso kasa hyödyllisiä toimintoja sekä uusia pelimuotoja. Kaiken kaikkiaan High Treason on ilman muuta hintansa väärti lisäpaketti, mikäli ensimmäisen osan kampanja on jo läpäistynä ja kovalevyltä löytyy riittävästi tilaa. High Treasonista huokuu sellainen pelibisneksessä toisinaan harvinainen asia kuin huolittelu. Kokonaisuus on yhtä yhtenäinen kuin alkuperäisessäkin pelissä, ja pelattavuus on varsin kohdallaan. Tästä sopisi muidenkin ottaa mallia. High Treason on runsaan lisäsisältönsä ansiosta melkeinpä Act of War 1.5, mikä tekee siitä tämänkin vuoden (tähän asti) onnistuneimman sota-RTS-pelin.
Jarkko Rotstén
Peliplaneetta.net
Arvostelija:
Jarkko Rotstén
