Vaikka viimeistään World of Warcraft teki MMORPG:stä massojen viihdettä, on vielä runsaasti ihmisiä jotka karsastavat kuukausittaista lompakon avaamista, vaikka kiinnostusta genreä kohtaan löytyisikin. Tämä jos jokin tarkoittaa markkina-aukkoa, ja korealainen NCSoft on pelitaloista ensimmäinen, joka apajille ehtii. Siitä, onko Guild Wars aito MMORPG vai uusi ja hieman monipuolisempi versio Diabloista, voidaan käydä toki keskustelua. Kuukausimaksujen sijaan pelin ylläpitoa ja kehitystä aiotaan rahoittaa itse pelin ja sen lisäosien myynnillä.
Tuntuu tutulta...
 |
| Jotkut pelin maisemista ovat komeita. |
Guild Wars alkaa perinteisesti hahmonluonnista. Yksi valinta on kuitenkin muissa peleissä näkemätön, sillä pelaaja saa valita tekeekö täysipainoisen "roolipelihahmon" tai pelkästään pelaajien välisiin kamppailuihin kelpaavan PvP (Player versus Player)-hemmon, joka on välittömästi maksimitasolla. Jotta PvP-hahmoille olisi kuitenkaan saatavilla kunnollisia taitoja, on ne avattava roolipelihahmoilla, joten kekseliäästä systeemistä huolimatta pelaaja ei välittömästi pääse nousemaan kansakunnan kovimmaksi karjuksi pelaajien välisissä yhteenotoissa.
Hahmon luominen on yksinkertaista. Hahmoluokkia on melko perinteinen valikoima: Warrior, Elementalist, Monk, Ranger, ja niin edespäin. Hahmoluokan lisäksi muokataan vain hahmon ulkonäkö. Rotuja ei toistaiseksi ole kuin yksi, ihan vanha kunnon ihminen. Tilanne epäilemättä muuttuu tulevien laajennusten myötä. Hahmonluonnin jälkeen pelaaja löytää itsensä aloittelijoille tarkoitetulta, suhteellisen rajatulta alueelta. Ennen siirtymistä varsinaiseen pelimaailmaan tulee pelaajan saavuttaa pari kokemustasoa ja ennen kaikkea valita toisisijainen hahmoluokkansa. Toissijaisen luokan valitseminen ei ole pakollista, mutta suositeltua. Käytännössä homma toimii juuri kuten voisi kuvitellakin. Esimerkiksi Warrior / Monk on ennen kaikkea taistelija, mutta osaa myös parantaa itseään ja muita jonkin verran. Parhaat parannusloitsut löytyvät kuitenkin luonnollisesti niiltä pelaajilta, joilla Monk on ensisijainen hahmoluokka. Keskustelu siitä, mikä on paras mahdollinen kahden hahmoluokan kombinaatio käykin pelissä kuumana.
Jokaiselle hahmoluokalle on pelissä 75 eri taitoa tai taikaa. Koska luokkia saa valittua kaksi, on luku käytännössä 150 per hahmo. Saattaa kuulostaa sekavalta, mutta taisteluihin, niin tehtäviin kuin pelaajien välisiinkin, saa valita mukaan vain kahdeksan taitoa kerralla. Idea on todella hyvä, sillä kaksi täsmälleen samat luokat omaavaa hahmoa voivat silti olla hyvinkin erilaisia ja palvella ryhmässään erilaisia tarkoituksia.
 |
| Kun portit aukeavat, alkaa rähäkkä |
Korkein kokemustaso Guild Warsissa on 20 ja tämä on saavutettavissa murto-osassa siitä ajasta, mikä tyypillisessä MMO:ssa menee hahmon maksimointiin. Kokemustasojen myötä saa lisää terveyspisteitä, manaa ja ominaisuus- sekä taitopisteitä. Ominaisuuspisteillä tehdään juuri sitä, mitä nimestä voisi päätellä, taitopisteillä availlaan uusia taitoja sekä nykyiselle että muille omille hahmoille. Taitojen avaamiselle on useita muitakin tapoja. Kuolleilta pomohirviöiltä voi kaappailla uusia kikkoja, PvP-areenoilta keräämiään pisteitä voi käyttää taitojen avaamiseen ja tietyistä tehtävistä saa palkintoina kykyjä.
Myös pelin tapa käsitellä pelaajien varusteita on poikkeava. Aseet tippuvat ihan perinteisesti hirviöiltä ja ovat heti käytettävissä. Päälläpidettävien varusteiden kohdalla tilanne on kuitenkin toinen. Mitään suoraan päällepistettävää ei pelissä tipu, vaan löytyneitä esineitä voi purkaa osiksi. Kaupungeistä löytyvien kauppiaiden avulla näistä osista voi sitten rakentaa itselleen sopivat varusteet. Jos pelaajalla käy onni, voi hirviö tiputtaa taikaominaisuudella varustetun esineen. Tässä tapauksessa pelaaja voi irroittaa myös taikaominaisuuden esineestä "Runen" muodossa ja kiinnittää sen omiin varusteisiinsa. Systeemi toimii yllättävän hyvin, vaikka aluksi onkin vähän sekava. Kaupungit ovat täynnä pelaajia, jotka kauppaavat itselleen sopimattomia Runeja muille pelaajille.
Ihkuoma maailma
Vaikka maailma on käytännössä avoin ja pelaajaa saa liikkua miten lystää, se ei ole kuitenkaan kaikille varsinaisesti yhteinen. Tämä ilmeisesti mahdollistaa palvelinrakenteen, jota on halvempi ylläpitää kuin perinteiseen MMO:hon tarvittavaa palvelinfarmia. Jokaisesta alueesta pelissä on olemassa useampi "kopio", eli instassi. Kaupungeista on yleensä muutama kopio, joilla jokaisesta on muutamia kymmeniä pelaajia etsimässä peliseuraa, myymässä tavaraa tai juttelemassa. Heti kaupungista ulos astuttaessa pelaajan mukaan pääsevät kuitenkin vain samassa ryhmässä pelaavat pelaajat. Toisin sanoen satunnaisia kohtaamisia pelin alueilla ei pääse tapahtumaan, mikä syö tunnelmaa ainakin minun kirjoissani kovasti. Kaupunkien ulkopuoliset alueet ovat suurimmaksi osaksi tylsää autiomaata, täytettynä melko yksipuolisella ja staattisella valikoimalla hirviöitä. Muita nykyaikaisia MMORPG:tä pelanneelta pääsee haukotus helposti jo siinä vaiheessa, kun kolmatta tehtävää putkeen saa katsella hiekkaa takoessaan samoja ylikokoisia skorpioneja. Onneksi kaupunkien ja muiden tärkeiden pisteiden välillä matkaaminen on ensimmäisen kerran jälkeen pelkästään hiirenklikkauksen pituinen homma. Mihin tahansa tärkeään pisteeseen, jossa pelaaja on aikaisemmin käynyt, pääsee siirtymään välittömästi kartan kautta.
Pelissä on kahdenlaisia tehtäviä, joita suorittamalla saavuttaa kokemusta, taitoja ja varusteita. Normaalit tehtävät ovat kuin mistä tahansa muustakin MMO:sta. Mene tänne, tapa tämä tai hae tämä ja tule takaisin. Normitehtävien lisäksi pelistä löytyy parisenkymmentä erikoistehtävää, joita suorittamalla pelin tarina edistyy ja pelaaja pääsee uusille alueille. Erikoistehtävät ovat kaikki huolellisesti skriptattuja monsterintappojuhlia, joiden läpäisyyn tyypillisesti tarvitsee muiden pelaajien apua. Yksinäisille susille on saatavilla tekoälyn ohjaamia apureita, mutta suurin osa erikoistehtävistä on niin vaikeita, että hömelön tekoälyn kanssa pelaaminen on pelkkää tuskaa. Herättää lievästi sanoen negatiivisia tunteita, kun viidellä tekoälyllä tuettu pelaaja kuolee heti taistelun alkuvaiheessa eikä mukana oleva AI-parantaja katso tarpeelliseksi herättää pelaajaa henkiin, vaan pelaajan onnelliseksi rooliksi jää odottaa ne viisi minuuttia että kaikki tekoälyt kuolevat, jotta pääsee yrittämään uudestaan. Ihmisille voi sentään huutaa ja itkeä. Suoritettuaan kaikki erikoistehtävät pelaaja on periaatteessa läpäissyt pelin RPG-osuuden ja mikäli kokemustaso ei vielä ollut maksimissa, se automaattisesti sinne nousee. On aika itse asian...
Pelin nimi on PvP
 |
| Saattaa näyttää sekavalta, mutta ei ole |
Kaikki edellä mainittu on Guild Warsissa periaattessa vain lämmittelyä. Pelin ylivoimaisesti suurin vahvuus ovat pelaajien väliset taistelut. Areenoita taisteluille löytyy monia erilaisia. Yksinkertaisimmillaan poimitaan satunnaisia pelaajia tiimeihin ja pistetään tiimit vastakkain, tehtävänä tappaa vastustajat. Myöhemmin pääsee juoksemaan lipun perässä, keräämään enemmän tappoja kuin vastustajatiimi tietyssä ajassa ja muuta mukavaa. Kaikki taistelut tapahtuvat tasatiimein, painotus sanalla tiimein. Siinä missä pelin RPG-osuus on vaikeasti läpäistävä yksin pelaaville, on PvP täysin pointitonta ihmisille jotka eivät kykene tiimipeliin. Taisteluissa on aina mukana vähintäänkin 8 ihmistä (4 vastaan 4) ja voittava tiimi on lähes poikkeuksetta se, joka pelasi paremmin yhteen. Yksin vastustajien kimppuun välittömästi rynnivät apinat eivät ainoastaan kuole aina ensimmäisenä, vaan keräävät nopeasti päälleen tiimikaverien vihat. Koska PvP:ssä pätee sama 8 kyvyn rajoitus kuin pelissä muutenkin, on hyödyllisten kykyjen löytäminen ja hallitseminen erityisen tärkeää.
Kuten jo pelin nimestä voi päätellä, näyttelevät killat suurta osaa Guild Warsissa. Paras tapa löytää tasokasta PvP-toimintaa onkin liittyä aktiiviseen kiltaan ja ottaa osaa kiltojen välisiin taisteluihin. Killat rankataan listoille menestyksensä mukaan ja kunnollisen tiimin kanssa korkeampien sijoitusten tavoittelu onkin ykkösluokan hauskaa. Peliin on saatu mukaan myös kansainvälisen kilpailun tuntua, sillä Eurooppa, Amerikka ja Korea taistelevat jatkuvasti siitä, mistä löytyvät kovimmat pelaajat. Aikaisemmin Eurooppa tuskin koskaan saavutti ykkössijaa, onneksi viime aikoina on vanha manterekin päässyt jo paikoitellen näyttämään kynsiään.
Toimii siinä mihin on tarkoitettu
 |
| Yksin ei tule kuin itku ja kuolema |
Tekniikka on Guild Warsissa ihan kunnossa. Peli ei ole näyttävin MMO markkinoilla, mutta ei missään nimessä rumakaan. On vaikea sanoa kuinka näyttävään jälkeen pelimoottori oikeasti kykenisi, kun alueet ovat pääasiallisesti sitä aavikkoa. Suurin ongelma on hahmojen rajattu liikkuvuus. Tuntuma on jokseenkin kankea, sillä hypätä ei voi ja hahmo jää todella herkästi jumiin pieniinkin kynnyksiin tai esteisiin. Systeemi on kuitenkin todella selkeä ja helppokäyttöinen, sillä lähes kaikki mitä voi tehdä on tehtävissä hiiren vasemmalla napilla. Lisäksi PvP-arenat on suunniteltu selkeästi niin, että pelimoottorin vajaavaisuudet eivät häiritsisi. Tämä yhdistettynä rajoitettuun taitomäärään ja toimivaan nettikoodiin mahdollistaa harvinaisen selkeän ja hallittavissa olevan PvP-kokemuksen.
Jos tarkoituksena olisi arvostella Guild Wars pelkästään seikkailupelinä, jäisi arvosana pakostakin huonoksi. Alueet ovat tylsiä, viholliset on nähty kymmenessä pelissä aikaisemmin ja maailma ei ole oikeasti kaikille yhteinen. Äärimmäisen selkeä, toimiva ja aina tasatiimeillä pelattava PvP on kuitenkin vakuuttava saavutus. Voittamisesta saa hyvin kiksejä, kun tietää että voitto irtoaa vain ja ainoastaan pelaamalla paremmin kuin vastustajatiimi. Tekemistä riittää loputtomasti jos korkeimmille sijoituksille tekee kiltansa kanssa mieli, joten rahalle kyllä saa vastinetta enemmän kuin hyvin, mikäli toisten kaduntallaajien kanssa mittelöiminen keskiaikaisessa fantasiamaailmassa kiinnostaa alunperinkään. Roolipelaajat ja yksinäiset sudet, parempia pelejä on tarjolla.
Juho Ahola
Peliplaneetta.net
Arvostelija:
Juho Ahola
