Persianlahden sotaan sijoittuva lentosimulaattori jossa pääsee lentämään tuota Hornettinakin tunnettua kohtuullisen tehokasta hävittäjää - eikö kuulostakin todella freesiltä ja omaperäiseltä idealta? Totta puhuen ei minunkaan mielestäni - edellinen Saddamin ja maailmanpoliisin välinen kärhämä taidettiin kaluta pelien osalta loppuun jo ennen 90-luvun puoltaväliä. No, peliin on sentään mallinnettu Irakin maaperä lähes kokonaisuudessaan, joten eikun massatuhoaseita spottailemaan...
Laatua kansalle
 |
| Maa on niin kaunis. Not. |
Asennuksestaan lähtien pelistä kajastaa hutiloitu toteutus. Ilmeisesti peliä myydään Jenkeissä eri nimellä, sillä mikäli haluaa asentaa pelin muualle kuin asennusohjelman ehdottamaan oletushakemistoon, peli ehdottaa nimekseen Operation Desert Stormin sijaan Operation Iraqui Freedom. Pikkujuttu tietenkin, mutta ensivaikutelma on kuitenkin aina ensivaikutelma eikä sitä kannattaisi pilata, etenkään jos kokonaisuus muutenkin jättää toivomisen varaa. Hyvän aikaa ajureiden kanssa sodittuani peli lähti vihdoin pyörimään. Peligrafiikan läjähtäessä ensimmäisen kerran ruutuun oli aivan pakko tarkistaa kahteen kertaan että kyseessä on varmasti uusi julkaisu, sillä ulkoasu on jokseenkin suoraan vuodelta 97.
Luvattu satelliittikuvista skannattu maasto näyttää ihan hyvältä muutaman kymmenen kilometrin korkeudesta, mutta vähänkin matalemmalla lennettäessä maan tekstuurit näyttävät melko kamalalta. Meren yllä lennettäessä on syytä olla varsin tarkkana korkeusmittarin kanssa, sillä lentokorkeuden silmämääräinen arviointi on välillä todella hankalaa johtuen hyvin monotonisesta vesitekstuurista. Meri on enimmäkseen tasaisen sinistä eikä mistään heijastuksista saati aalloista ole tietoakaan. Äänipuolellakaan ei ole juuri kehuttavaa. 8-bittisen kuuloiset huonosti luuppaavat äänet sattuvat päähän ja rohisevat kuin ne olisi lainattu suoraan Amigan ammoisesta F/A-18 Interceptorista. Lisäksi äänet panoroituvat stereokuvassa ajoittain hyvinkin erikoisesti - suihkumoottori saattaa esimerkiksi murista välillä vain toisessa kaiuttimessa vaikka kaiken järjen mukaan sen pitäisi kuulua molemmista.
Niin paljon pikkuvikaa...
 |
| 50 000 jalan korkeudessa maa jopa näyttää maalta. |
Reilusti keskivertoa huonomman grafiikan voisi antaa anteeksi, jos pelissä olisi vaikkapa oikein vimpan päälle viritelty fysiikkamoottori. Monet todelliset simulaattori-fetistit kun eivät ihmeemmin välitä hieman kehnommasta ulkoasusta. Valitettavasti F/A-18 ei varsinaisesti loista tälläkään osa-alueella, vaikkakin pelattavuus noin ylipäätään onkin pelin parasta antia. Operaatio aavikkomyrsky sijoittuu johonkin simulaattorin ja arcadelentelyn välimaastoon. Kyllähän pelissä koneen sakkaamaan saa ja liian suuret g-voimat saavat lentäjän näön sumenemaan, mutta noin ylipäätään virheet annetaan hieman liian helposti anteeksi. Konetta ei esimerkiksi tahdo saada hallitsemattomaan syöksykierteeseen edes yrittämällä. F/A-18 Hornet -hävittäjä on kuitenkin tunnettu siitä, että jos moottoreiden tehoja vähentää vähänkin liikaa, kone putoaa taivaalta kuin kivi - pelissä kone kuitenkin liitelee kevyesti vaikka moottorit sammuttaisi kokonaan. Lentokoneisiin liiemmin tutustumatonta tällainen tuskin haittaa mutta puristit saattavat moiselle ivallisesti hymähtää. Pelintekijöiden taidoista köykäinen fysiikka tuskin on kiinni, sillä samojen tekijöiden X-Plane -sarja on kuitenkin tunnettu hyvinkin tinkimättömästä lentomallinnuksestaan - tosin myös karusta grafiikastaan.
Jos enimmäkseen kehnon toteutuksen unohtaa ja keskittyy Operation Desert Stormin pelilliseen antiin niin kyllähän tässä sitä sisältöäkin on. Pelistä löytyy sopiva määrä opetustehtäviä joiden aikana opitaan esimerkiksi nousemaan ja laskeutumaan lentotukialukselle. Etenkin laivan kannelle laskeutuminen vaatii aluksi runsaasti harjoittelua - parin metrin heitto arvioinnissa ja sikamaisen kallis kone mäjähtää karusti laivan kylkeen. Pelissä on noin neljäkymmentä erilaista tehtävää. Mitään varsinaista yhteistä juonta ei ole eikä tehtävien läpäisystä varsinaisesti saa muuta kuin hyvän mielen - kaikki tehtävät kun ovat kaikki heti valittavissa. Vaikka tehtävät tulisi suoritettua läpikin, riittänee erilaisten taktiikoiden hiomisessa kuitenkin tekemistä pitkäksi aikaa. Pelin mukana toimitetaan myös tehtäväeditori joka vaikuttaa kohtuullisen helppokäyttöiseltä. Pelin kestoa entisestään pidentävä moninpeli oikeita ihmisiä vastaan onnistuu lähiverkossa tai internetissä. Olettaen siis että onnistuu jostakin pelikavereita löytämään.
Jotain hyvää
 |
| Duplo-leekoista rakennettu 'kaunis' merimaisema. |
On sinänsä helppoa mutta toisaalta ikävää arvostella peliä josta löytyy niin paljon huomautettavaa. Arvostelemani version (ymmärtääkseni myyntiversio) mukana ei tullut edes paperista manuaalia mikä helpottaisi lento-opiskeluita kummasti. Pelilevyllä sijainnut sinänsä varsin paljon informaatiota sisältävä ohjetiedosto oli vieläpä Word-documenttina joka ei ainakaan OpenOfficellani auennut oikein. Olisiko se ollut sitten kauhean paha nakki laittaa manuska PDF-muotoisena niin kuin useimmiten on tapana, kun kerran toimiva lukuohjelma olisi kaikkien vapaasti saatavissa? Vielä kun ynnätään soppaan se että kontrollit on ripoteltu pitkin manuaalia niin aloituskynnys on melkoinen. Onhan tämäkin tietysti yksi keino saada pelaaja lukemaan manuaali ennen pelaamista...
Jos kaiken tämän pikkuvian siirtää sivuun, F/A-18 : Operation Desert Storm ei ole siltikään aivan toivottoman surkea peli. Mikäli aihe tosissaan kiinnostaa eikä ole kovin ronkeli äänten tai grafiikan suhteen, voi pelistä olla iloa pitkäksikin aikaa jos siihen vain jaksaa perehtyä. Yli tuhat neliökilometriä lennettävää, useita kymmeniä tehtäviä plus editorin luulisi takaavan tekemistä virtuaalipilotille moneksi ehtooksi. Itse en kuitenkaan pelistä pulittaisi vajaata viittäkymmentä euroa, koska haluan saada rahoilleni myös vastinetta. Tässä pelissä liian moni osa-alue on sössitty siinä määrin että tänä armon vuonna 2005 minä en tällaista meininkiä täysihintaiselta peliltä sulata.
Jarkko Rotstén
Peliplaneetta.net
Arvostelija:
Jarkko Rotstén
