Elämä kuvankauniilla ja rauhallisella Hillysin planeetalla on nykyään jatkuvaa kamppailua elämästä ja kuolemasta. Ulkoavaruuden kauhistuttavat DomZ-alienit terrorisoivat planeetan rauhaa rakastavaa väestöä jatkuvilla hyökkäyksillään ja viattomien abduktoinneillaan, eikä Alpha Sectioniksi kutsuttu hallituksen kokoama puolustusarmeijakaan kykene tekemään asian estämiseksi oikein mitään konkreettista.
Totuus on tuolla ulkona
 |
| Taisteluista selviää pahimpia pomohirviöitä lukuun ottamatta lähinnä lyöntinappia rämpyttämällä. |
Pelin sankaritar Jade asuu pienellä saarella jököttävässä majakassa yhdessä omalaatuiselta ihmisen ja sian sekoitukselta näyttävän Pey'j-setänsä, sympaattisen koiransa ja ison orpolapsikatraan kanssa. Freelance-toimittajana työskentelevä Jade tempautuu työtehtäviensä ohessa nopeasti mukaan eräänlaisen kapinallisjärjestön toimintaan. Iris-niminen porukka pyrkii selvittämään totuuden hallituksen hämäräperäisistä motiiveista, aikaansaamattomasta Alpha Sectionista ja vihamielisistä muukalaisista. Näppärää valokuvaajaa kaivataan todisteita keräämään ja Jade sopiikin kuvioihin kuin hansikas käteen.
Pelin piirroselokuvamaisen surrealistinen scifi-tarina on häkellyttävän mielenkiintoinen ja tapahtumat kehittyvät kutkuttavasti aina pelin erinomaiseen kliimaksiin asti. Hienoa juonta tukevat loistavasti käsikirjoitetut ja värikkään peroonalliset henkilöhahmot jotka tekevät pelin tapahtumista huomattavasti tavanomaista henkilökohtaisempia. Beyond Good & Evilin tunnelma on aivan totaalisesti eri sfääreissä verrattuna johonkin joka jampan keskivertopeliin ja pelimaailman tapahtumat sekä tutuksi tulleiden kavereiden kohtalot alkavat ihan oikeasti kiinnostaa pelin edetessä.
Kamera käteen
 |
| Yleensä kontaktia vihollisiin kannattaa välttää viimeiseen asti. |
Jaden matka Suuren Totuuden perässä vie läpi erinäisten hallituksen rakennelmien ja Alpha Sectionin tukikohtien, joissa raskauttavia todisteita kaikenmoisesta vehkeilystä ja salaliitoista sitten pitäisi tallentaa filmille. Pääpaino on näkymättömissä pysymisellä ja hiippailulla, mutta simppeliä tasoloikintaa ja kevyttä toimintaakin on tarjolla yllin kyllin. Jade pompsahtelee pohjattomien kuilujen yli automaattisesti ja taistelussakin pärjää muutamaa kinkkisempää pomomonsteria lukuun ottamatta yleensä kunhan jaksaa hiiren korvaa napsutella. Kentissä eteneminen vaatiikin selkeästi enemmän ongelmanratkontaa ja oikean etenemisreitin etsintää a la Tomb Raiderit kuin yliluonnollisen nopeita refleksejä tai pikselintarkkojen hyppyjen tarkkaa ajoittamista.
 |
| Rahaa voi tienata vaikka ottamalla osaa vauhdikkaisiin ajokilpailuihin. |
Mukavana mausteena Jadea seuraa myös lähes aina tekoälykäs ystävä tai pari. Kiltisti perässä köpöttävää kaveria voi käskyttää ongelmanratkonnassa ja taistelussa yksinkertaisella yhden näppäimen systeemillä tekemään aina kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopivan manööverin kuten painamaan nappia tai käyttämään erikoishyökkäystä. Pelin voi tallentaa vain tietokoneterminaaleissa, mutta vaikka näitä tallennuspisteitä ei aina niin tiheässä olekaan, pääsee kuoleman korjatessa yleensä jatkamaan melkeinpä edellisen kulman takaa löytyvästä checkpointista.
Konsolikäännöksestä johtuen niin Jaden ohjauksessa kuin sankarittaren selän takana heiluvan kameran hallitsemisessakin on omat ongelmansa. Alunperin padeille suunnitellun käyttöliittymän muokkaamisessa PC:lle näppis/hiiri-vetoiseksi on jaksettu nähdä kuitenkin jonkin verran vaivaa, eikä lopputulos olekaan pahinta mahdollista konsolihuttua, vaan vain hieman kömpelö ja kankea mutta sentään ihan siedettävä.
Shoppailua Hillysin tyyliin
 |
| Ilmeikäs kasvoanimaatio herättää pelihahmot hienosti eloon. |
Peli etenee täysin lineaarisesti suoritettujen tehtävien mukaan, mutta näiden ulkopuolella Hillysin maailmassa voi sentään liikkua suhteellisen vapaasti paikasta toiseen. Vaikka maisemaa ei sinänsä mitenkään älyttömästi riitäkään, on värikkään sadunomaisessa miljöössä silti tarpeeksi tutkittavaa ja ylimääräistä tekemistä sekä ansaintimahdollisuuksia vauhdikkaista ajokilpailuista ja esteradoista futuristiseen ilmakiekkopeliin asti.
Hillysin eksoottista ja kiitettävän monipuolista eläimistöä kuvaamalla Jade voi myös ansaita muuten melko harvinaisia helmiä, joilla puolestaan menopelin virkaa toimittavaan ilmatyynyalukseen voi hankkia paikalliselta sarvikuonomekaanikolta uusia osia hyppyjärjestelmästä rakettimoottoriin. Helmien lisäksi kentistä ja tapetuilta vihollisilta löytyy myös Hillysin valuuttana käytettäviä kristalleja. Näitä voi tuhlata ostamalla sieltä täältä löytyvistä automaateista ja kaupungin kaupoista lisää kestoa tai muita sankarin tai ilmatyynyaluksen ominaisuuksia parantavia tuotteita.
Beyond Good & Evil yhdistää siis uskomattomasti ainakin tasohyppelyn, ongelmanratkonnan, toiminnan, tiimityöskentelyn, ajopelin, seikkailun ja kevyen hahmonkehittämisen. Palaset on saatu loksahtamaan kohdalleen ja monipuolinen kokonaisuus pelaa hämmästyttävän hyvin yhteen. Ei mikään huono saavutus.
Kuin piirroselokuva
 |
| Sikamainen Pey'j on pelin alussa Jaden uskollinen apuri. |
Peli esitetään laajakuvamuodossa ja muutenkin elokuvamaista tunnelmaa on pyritty vielä korostamaan hienoilla tarkennuksilla, kuvakulmilla, kamera-ajoilla ja muilla kikoilla. Välivideot on ohjattu pätevästi ja ammattimaisella otteella, eikä pelin eheä, hyvällä maulla tarkkaan suunniteltu tyyli pääse missään vaiheessa rikkoutumaan.
Pelin monipuolinen, hauska ja laadukas musiikki on juuri sopivan omalaatuista sopiakseen pelin muutenkin erikoiseen maailmaan. Piirroselokuvamainen grafiikka ei ehkä teknisesti ole aivan viimeisintä huutoa ja varsinkin tekstuurien lievä epätarkkuus kielii konsoliporttauksesta, mutta olisi huutava vääryys lähteä Beyond Good & Eviliä sellaisesta moittimaan. Peli nimittäin näyttää kokonaisuutta tarkasteltaessa niin kauniilta, ettei paljon enempää voisi toivoa. Etenkin Hillysin värikäs hahmogalleria on stailattu todella viimeisen päälle ammattitaitoisia ääninäyttelijöitä myöten ja niin animaatio kuin hyvin tunteita ilmaisevat kasvotkin ovat täyden kympin kamaa. Vesiefektikin on muuten tasan hienoin ikinä.
Lisää, lisää!
Beyond Good & Evil on juuri niitä pelejä, joiden ainoa synti on oikeastaan se, ettei pelattavaa ole loputtomasti. GTA-tyylinen elävämpi kaupunki olisi ollut tietty mannaa, sillä tässäkin tapauksessa tekemistä riittää vain tuollaiset kymmenisen tuntia ja homma on sillä selvä. Surku juttu, mutta hyvä näinkin, sillä ennennäkemättömän kunnianhimoinen pelilajihybridi toimii täysin saumattomasti ja kun sen päälle läiskäistään vielä kunnon tarina, mielenkiintoiset henkilöhahmot, omaleimaisen laadukas grafiikka ja upeat musiikit, ei peliltä enää paljon muuta voisi pyytää. Ei tässä muuta voi kuin ilmaista pelon sekaista kunnioitusta pelin tekijöille ja toivoa pikaista jatkoa sarjalle.
Beyond Good & Evil -demoTeppo Lähtinen
Peliplaneetta.net
Arvostelija:
Teppo Lähtinen
