Tavallisen tylsää opiskelijaelämää päivästä toiseen New Yorkissa viettävän perusnörtti Brian Bascon elämä kokee Runawayn alussa melkoisen mullistuksen. Parikymppinen nuorukainen on omistanut viime vuodet elämästään täysin fysiikan opintoihin ja vihdoin ankara uurastus kantaa hedelmää kun kutsu kalifornialaiseen Berkleyn yliopistoon tipahtaa postiluukusta. Edessä on pitkä automatka Yhdysvaltojen halki, mutta homma karkaakin käsistä jo heti alkumetreillä kun hän illan hämärässä törmää autollaan yllättäen tielle juoksevaan kauniiseen brunettiin - naiseen, joka tulee muuttamaan hänen koko elämänsä.
Neito pulassa
 |
| Välillä suurin ongelma on keksiä mitä pitäisi keksiä. |
Kuskattuaan neitosen läheiseen sairaalaan, saa Brian kuulla Ginaksi esittäytyvältä laulajattarelta aivan uskomattoman tarinan hänen kintereillään olevista liipaisinherkistä gangstereista, näiden käsiin kuolleesta agentti-isästä ja mystisestä intiaanikrusifiksista. Hyväsydämisyyttään apuaan tarjoava nuorukainen huomaakin nopeasti olevansa korviaan myöten sekä ihastunut tähän kohtalokkaanseen naiseen, että sellaisessa sopassa, ettei hänen auta kuin lähteä tytön kanssa kaasu pohjassa käpälämäkeen. Hieman löysästi kerrottu tarina ajaa asiansa, mutta onnistuu pahimmillaan olemaan melkoista jöötiä. Loppua kohden paikoillaan junnaava juoni sentään lisää hyvin kierroksia ja mahtuupa matkalle pari ihan oikeastikin yllättävää käännettä.
 |
Brian ei suostu ronkkimaan ruumista
ilman kunnon motivaatiota. |
Briania ohjataan perinteisen helpolla hiirivetoisella käyttöliittymällä. Oikealla hiiren napilla vaihdetaan käytettävää toimintoa (ota, katso, puhu, liiku) ja vasemmalla toimitaan ja liikutaan. Kursori muuttuu myös automaattisesti kuhunkin tilanteeseen sopivaksi, eli esimerkiksi oven päälle siirrettäessä osoitin muuttuu alueen vaihtumista ilmaisevaksi nuoleksi tai taulun päälle siirrettäessä tarkempaa tutkailua kuvastavaksi suurennuslasiksi. Hienona oivalluksena tuplaklikkaamalla Brian hypähtää turhia aikailematta suoraan osoitettuun kohteeseen ilman hidasta kävelyanimaatiota. Kuoleminen ei onnistu edes yrittämällä, joten kaikkea tyhmääkin voi kokeilla huoletta.
Päättömiä pähkinöitä
 |
| Paikasta toiseen siirrytään klikkaamalla kartasta. |
Pelaaminen koostuu lähinnä erinäisten tavaroiden löytämisestä ja niiden yhdistelemisestä ja käyttämisestä mitä ihmemiesmäisimpiin tarkoituksiin. Ongelmat vaihtelevat aivohalvauksen aiheuttavan älyttömästä ovelaan ja naurettavan helposta lähes mahdottomaan. Mukaan on valitettavasti mahtunut myös aivan liian monta täysin epäloogista puzzlea (huulipunasta konekiväärin luoti?) sekä tyhjänpäiväistä mihinkään vaikuttamatonta monivalintakeskustelua. Mielenkiintoisena jippona Brian ei suostu tekemään mitään ilman loogista syytä: hylätyssä sellissä viruvaa ruumista ei lähdetä sen tarkemmin sorkkimaan ennen kuin siihen on todella pakottava tarve. Teoriassa tavaran aivottoman haalimisen estäminen on ihan fiksu uudistus seikkailupelien ainaiseen kleptomaniaan kangistuneisiin kaavoihin, mutta monesti on ärsyttävää palata jo tutkituille alueille vain klikkailemaan sinne tänne josko arvon sankari saisi tällä kertaa napattua mukaan jotain käyttökelpoista.
Luovaa ajattelua ja logiikkaakin siis tarvitaan aimo annos, mutta suuri osa peliajasta menee myös huolelliseen alueiden skannaamiseen hiirellä siten, että kaikki pelin etenemisen kannalta tähdelliset hotspotit tulevat varmasti löydetyksi. Monet tärkeät tavarat on piilotettu pirullisiin paikkoihin ja ovat mitättömän pieniä muutaman pikselin kärpäsenpaskoja. Pelin etenemiseen vaadittavan kaman löytäminen vaatiikin pariin otteeseen mieletöntä tsäkää tai yli-inhimillistä haravointikärsivällisyyttä. Tällaista pikselinmetsästystä saa harjoittaa jo heti pelin ensimmäisessä sairaalakohtauksessa melkein kyllästymiseen asti.
Perinteitä kunnioittaen
 |
| Tärkeät tavarat hukkuvat helposti yksityiskohtaisesti piirrettyihin taustoihin. |
Runawayn perinteisen kaksiulotteisessa ulkoasussa on luotettu vanhaan kunnon piirrosgrafiikkaan. Mistään retrofiilistelystä ei kuitenkaan ole kyse, sillä parallax-vierittyvät, täysväriset ja korkeatarkkuuksiset näkymät ovat ehdottoman nannaa katseltavaa. Pelialueet ovat lähes poikkeuksetta todella pikkutarkasti maalattuja ja kuvien rehellisen luonnollinen piirrosjälki on piristävää vaihtelua nykypäivänä tyypillisiin kumisen hengettömiin 3D-viritelmiin verrattuna. Kaksiulotteiseen peliin hieman liian kunnianhimoiset kuvakulmat aiheuttavat muutamaan otteeseen lieviä perspektiiviongelmia ja muutenkin grafiikan taso heittelehtii hieman, mutta yleisilme on kaikesta huolimatta vähintäänkin hieno. Juonta kuljetetaan tasaisin väliajoin komeasti piirretyillä välianimaatioilla, jotka kuitenkin kärsivät heikosta resoluutiosta ja ankeasta kolmen framen huulisynkasta.
 |
| Pitkillä monivalintakeskusteluilla on harvoin mitään konkreettista hyötyä. |
Hienosti animoidut pelihahmot on renderöity cel-shading -tekniikalla ja ne istuvatkin ääriviivoineen ja varjoineen loistavasti taustoihin. Sääli vain, että vaikka pelin sivuhahmoista löytyy runsaasti omalaatuisen kiehtovia ja hauskojakin persoonia, ei värikkäästä henkilögalleriasta ole oikein osattu muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta repiä kaikkea irti. Jopa itse sankari on umpitylsä, huumorintajuton jäykkis vailla hitustakaan kunnon pelisankarin karsimaa. Tympeä ääninäyttely ei paranna asiaa lainkaan ja välillä tunnelma äityy aivan liian kuivakkaaksi. Onneksi laadukas musiikki sentään raikaa asenteella.
Vaikka Runaway ei olekaan mikään täydellinen pelityyppinsä mestariteos, otetaan nykyään kaikki vähänkään siedettävät seikkailupelit aina avosylin vastaan. Vaikka pelissä on kieltämättä omat puutteensa juonikuljetuksen, dialogin ja ongelmasuunnittelun saralla, tarjoaa se kuitenkin erinomaisella grafiikalla ja vivahteikkaalla äänimaailmalla höystettyä tasaisen varmaa, laadukasta ja perinteitä kunnioittavaa perusseikkailua josta kenekään pelityylistä pitävän ei pitäisi jäädä paitsi.
Rutinaa kopiosuojasta
Tähän loppuun on pakko avautua hieman pelin ärsyttävästä kopiosuojasysteemistä. Pelin aitouden varmistava CD-tarkistus tehdään nimittäin ykköslevyltä (1/3) aina käynnistyksen yhteydessä. Jos pelaaja siis on edennyt vaikkapa kolmoslevylle, on vaihtorumba kauheaa. Tämä vaikka pelin kaksi gigaa imaiseva täysasennus oli kiintolevyllä.
Runaway - A Road Adventure -demoTeppo Lähtinen
Peliplaneetta.net
Arvostelija:
Teppo Lähtinen
