
Ja jälleen teoriani osoittautuu todeksi: Dead or Alive -pelisarjassa onkin koko ajan ollut kysymys tisseistä. Jo PlayStation 1:n aikoihin, kun pelin grafiikka muuten oli nykystandardein karua, osattiin tyttöjen poukkoilevat rintavarustukset ja hulmuavat hamoset mallintaa suurella tarkkuudella. Ja suosiohan oli sitä myöten selvä.
 |
| No niin, tätä olette odottaneet... Pelkkiä typyjä ilman turpaanvetoa. |
Ennen pitkää Tecmollakin havaittiin, että samaan lopputulokseen pääsee helpomminkin: jätetään väkivalta pois ja keskitytään pelkkien maitorauhasten ja pakaroiden esittelyyn. Koska tämä ei kuitenkaan ihan sellaisenaan riittänyt peliksi (kuulemma sitä kyllä yritettiin), päätettiin mukaan lätkäistä rantalentopalloa, joka antaakin oivan tilaisuuden näyttää neljä tyttöä kerrallaan hyppimässä pallon perässä pikkuisissa uikkareissa. Ja koska Japanista tullaan, hommaa tietenkin sekoitetaan myös sopivalla määrällä muita älyttömyyksiä.
Tyttöjen välisestä ystävyydestä
 |
| Hitomi tiukassa tilanteessa. Niin, kyllä tässä myös pelataan lentopalloa ohimennen. |
Valittuaan näyttävästä valikoimasta oman mielitypsynsä pelaaja saapuu Zackin trooppiselle paratiisisaarelle, jossa on käynnissä rantalentopalloturnaus. Tai siis ei ole, koska Zack onkin vain juksannut tyttöjä saadakseen nämä koristukset omaan hotelliinsa ja voidakseen sitten lahjoa heitä erilaisilla koriste-esineillä. Kaunottaret ovat siis pari viikkoa saarella, halusivat tai eivät. Aikansa kuluksi he pistävätkin pystyyn omia pelejään, kunhan ensin löytyy kaikille pelikaverit. Aloittelija löytääkin yleensä ensimmäisen partnerinsa hyvin ruskettuneesta Lisasta, jonka suloja ihaillaan alkunäytöksessä joka kuvakulmasta. Mutta pelkkä mukaan suostuttelu ei vielä pitkään riitä, sillä ystävyyssuhdetta pitää myös vaalia ostamalla tavaraa lahjaksi, ettei pelikaveri lähde etsimään parempaa seuraa. Saarella voi lentopallon lisäksi pelata rahasta myös uhkapelejä tai hyppelypeliä, joka on itse asiassa harjoittelua pelisysteemiä varten. Rahaa taas tarvitaan uimapukuihin, kenkiin, lakkeihin, aurinkovoiteeseen ja muuhun tuiki tähdelliseen.
Sosiaalisista suhteista muodostuukin pelin suurin haaste. Jos onnistuu suututtamaan parinsa, voi juuttua tahimaan hyppelypeliä päivätolkulla yrittäen kerätä tarpeeksi rahaa riittävän hyviin lahjoihin. Loma valuu hukkaan kun peliseuraa ei löydy, ja tapahtumat alkavat kiertää kehää yhä nopeammin.
Ei mikään sporttisimu
 |
| Tätä tähtilippua katselee pitempäänkin myös tässä maailmantilanteessa. |
Itse lentopallon pelaaminen on nimittäin varsin pian kuvattu. Pelaajalla on käytössään tatti sekä A- ja B-näppäimet. A:lla tyttö lyö pallon suoraan vastapuolelle, B:llä taas syötetään pelikaverille. Painalluksen pituus vaikuttaa lyönnin voimakkuuteen. Ohjaamisesta ei juuri tarvitse välittää, hahmo on useimmiten siellä missä pallokin ellei nyt aivan päinvastaiseen suuntaan tikkua kieputa. Kameran jatkuva edestakainen pyöriminen haittaa aluksi keskittymistä, mutta pian havaitsee, ettei siitä tarvitse juuri huolta kantaa - useimmiten pelitapahtumat mahtuvat kyllä ruudulle. Paras tapa pisteiden hankkimiseen ovat kovat iskut verkolta vastustajan takakenttään, ja useimmiten tietokonepelaajalle kannattaakin syöttää, ne kun ovat parempia iskijöitä. Pelit pelataan seitsemään pisteeseen, kuitenkin kahden pisteen erolla. Voitosta saa rahaa sen mukaan paljonko vastustaja sai pisteitä.
 |
| Jokohan niitä läpinäkyviä bikineitä olisi tänään tarjolla? |
Ja näin olenkin kertonut kaiken mitä Dead or Alive Xtreme Beach Volleyballissa tapahtuu noin pelillisesti. Luvassa on siis 14 virtuaalista päivää, jokaisella aamu, keskipäivä ja ilta, joina kunakin voi pelata yhden ottelun lentistä, hypellä uima-altaassa tai käydä shoppailemassa. Muu pelityydytys syntyy sitten oman tytön vaatettamisesta, ruskettamisesta/vaalentamisesta ja pelien uusintojen ihailusta. Kasinolta voi yrittää hakea jännitystä elämäänsä pelaamalla käytännössä mahdotonta yksikätistä rosvoa tai hieman useammin voittoja jakavaa rulettia, pokeria tai venttiä. Peliyleisöksi sattumalta osunut 9-vuotias sukulaistyttö kylläkin piti tästä toiminnasta sen Sims- ja Barbie-vaikutteiden vuoksi, mutta hän taas ei ollut niinkään kiinnostunut pelin lento- ja muista pallukoista.
Sitten pääasiaan
Ja kyllä näkyykin mihin päähuomio pelisuunnittelussa on keskitetty. Erilaisia uimapukuja, koruja ja hepeniä löytyy mieletön määrä, ja valikoima on lähes joka pelikerralla uusi. Jos pelaat pelin yhdellä tytöllä läpi ja jatkat toisella perään, entisellä pelihahmollasi on yllään hänelle hankkimasi vaatteet. Pelitoverit pukevat hekin päälleen lahjoittamiasi esineitä jos sattuvat pitämään niistä. Halutessasi voit myös laittaa tyttösi kävelemään autiolle rannalle ja kieputella kameraa ohjaimella. Toisinaan voit päästä peräti ihailemaan majavaa, mille englannintaitoiset naurahtanevat ainakin kerran.
 |
| Kaunista pintaa ilman suurempaa sisältöä, huokaa Kasumi. Niin monen pelin resepti nykyään. |
Eikä toteutusta sinällään voikaan käydä moittimaan. Hahmomallit olivat jo DOA 3:ssa huipputasoa, eikä detaljeja ole ainakaan vähennetty. Maisemissa on myös runsaasti yksityiskohtia ja väriloistoa, tunnelma iloisen kesäinen ja musiikiksi on lisensoitu yhtä jos toistakin iloista rallattelua Mejasta B*Witchediin. Pitemmän session kuluessa tosin samat biisit alkavat soida toista, kolmatta ja neljättäkin kertaa, eikä se jää pelaajalta huomaamatta.
Pelin kuluessa pelaaja löytää ja saa lahjoina myös kaikenlaista DOA-sarjaan liittyvää rekvisiittaa, etenkin pelien mainosvideoita ja tyttöjen taisteluun käyttämiä välineitä - onpa mahdollista hankkia Xboxin prototyyppikin, vaikkei pelaamaan pääsekään. Kohderyhmänä olevat friikit ovat näistä ekstroista varmasti yhtä innoissaan kuin tyttöjen katselemisesta.
Kuten arvelinkin
Ketään siis tuskin yllättää, että pelinä DOAXBV on tuskin minkään arvoinen. Pelkkä oheistuotehan tämä on. Itse toiminta koostuu parin napin painelusta, kaikki muu ruokkii virtuaalitirkistelijää tai muuten vain DOA-otakua. Jälkimmäiset varmasti kantavatkin roponsa kauppaan, enkä heitä voi enää auttaa, mutta pelkkiä uimapukutyttöjä ja kesämusaa halajavat pääsevät halvemmalla ostamalla Sports Illustratedin ja Kesähitit-98 -kokoelman. Oikeat tytöt kun ovat edelleen niitä kauneimpia.
Mikko Heinonen
Peliplaneetta.net