EsittelyRuotsalainen Massive Entertainment on uusi, nuori ja lähes neitseellinen pelitalo. Nuorta ja ennakkoluulotonta röyhkeyttä ja rohkeutta tarvitaankin, jos aikoo mullistaa RTS (Real Time Strategy) pelien toimintatavan. Sierra Studiosin siipien alla oleva Massive Entertainment on iskenyt kultasuoneen uudella RTS-pelillä, jonka nimen kaikki varmasti ovat jo kuulleet - Ground Control.
Peli sijoittuu vuoteen 2419 ja kolmas maailmansota on sodittu ja unohdettu. Ihmiskunta ryömii vielä kerran tuhkasta kurottaakseen tähtiin. Maapallosta on tullut hyvin epämukava paikka elää, maasta on tullut saastunut ja ylikansoitettu avaruudessa leijuva kivikasa. Poliittinen rakenne on muuttunut dramaattisesti; The Crayven Corporation - maapallon suurin yritys - työllistää yli 900 miljoonaa ihmistä. Pelin toisessa pääosassa oleva ryhmä - Order of the dawn - maailman kolmanneksi suurin yritys sekä suurin uskonto käsittää "vain" seitsemän miljoonaa ihmistä... Nämä kaksi tahoa sitten ottavat yhteen kaukaisilla planeetoilla taistellen uusien alueiden hallinnasta, pelaaja Crayven Corporationin puolella Orderia vastaan.
Ground Control vie aikoinaan Command & Conquereista liikkeelle lähteneen RTS-sotanaksuttelun aivan uudelle, hieman realistisemmalle tasolle lukuisten C&C-kopioiden jälkeen. Ihmeaineiden keräily ja niistä parissa minuutissa valtavien rakennusten ja sotakoneiden rakentaminen on jätetty kokonaan pois, grafiikka muutettu sarjakuvamaisesta spriteilystä huomattavsti realistisemmaksi kolmiulotteiseksi, laitettu hieman lisää tarinaa ja niin edelleen.
GrafiikkaGrafiikka Ground Controlissa on häikäisevän kaunista. Aavikkomaisemat ovat upeita, pelaaja voi vapaasti katsella taistelukenttää lähes mistä kulmasta
haluaa ja yksikötkin ovat hyvin tehtyjä. Kaikki sellaiset pikku yksityiskohdat kuten auringon häikäisy, panssareiden nostattamat pölypilvet ja hiekkaan jäävät telaketjujen jäljet lisäävät pelin näyttävyyttä entisestään. Tarpeeksi lähelle zoomatessaan näkee jopa sotilaiden kivääreistä ja tankkien kanuunoista lentävät hylsyt. Tällaiset pienet yksityiskohdat ja grafiikan yleinen kauneus luovan peliin hyvän tunnelman, aina välillä todella tuntee olevansa oikeasti ohjaamssa pientä sotajoukkoa kaukaisella aavikkoplaneetalla.
Silloin tällöin nähtävät välianimaatiot eivät ole kovin ihmeellisiä, ja myös tehtävänjaossa näkyvät naamat tuntuvat oudon huonosti tehdyiltä verrattuna varsinaisen pelin grafiikoihin. No, parempi näin että on panostettu itse peliin eikä oheissälään kuten valitettavan usein on ollut tapana. Myös koodia on optimoitu ilahduttavasti, sillä suht vanhalla testikoneellakin peli pyöri täysin ilman ongelmia.
Videonäytteet
Näyte 1 (AVI, 13,3 Mt)ÄänetPelin äänimaailma on kauttaaltaan sangen onnistunut. Aseet kuulostavatkin aseilta, etenkin tykkien jylinät ovat komeaa kuunneltavaa eikä jalkaväen miniguneissakaan ole valittamista. Taistelun äänet luovat tunteen siitä, että jossain myös soditaan oikeasti, ja hieno grafiikka tukee tätä tuntemusta erittäin hyvin. Taustalla leijailee musiikki, joka on juuri sitä mitä pitääkin - taustamusiikkia. Tätäkin arvostelua kirjoitettaessa piti hetken aikaa miettiä, oliko pelissä edes musiikkia vai ei. Musiikki ei siis pistä korvaan mitenkään erikoisesti, mutta antaa aina välillä mukavaa lisäpuhtia pelaamiseen. Ja sopivan neutraalia hyvän taustamusiikinhan pitää ollakin.
Ääninäyttelyyn pätee sama kuin grafiikkaan, itse pelissä se on paljon parempaa kuin välianimaatioissa tai tehtävänjaossa. Etenkin pelaajan alter ego menee välillä hieman liiallisuuksiin teatraalisuudessaan, mutta eipä tuo nyt niin iso miinus ole. Itse pelin sisällä sen sijaan yksiköiden huutelut ovat aivan eri tasoa ja sopivat peliin erinomaisesti.
Ääninäytteet
Ground Control Tunnusmusiikki (MP3, 4 Mt)PelattavuusGround Controlia on selvästi seuraava askel C&C:n viitoittamalla tiellä. Muutoksia realistisempaan suuntaan on lukuisia. Muun muassa resurssienhallinta on jätetty kokonaan pois eli pelaajalla on käytettävissään vain tietty määrä ennalta annettuja yksiköitä per tehtävä, kuten tavallisella yksikön komentajalla olisikin. Täten tehtaissa ei enää muutamassa minuutissa ihmemineraali muutu tankiksi, vaan yksiköt tuodaan sotatantereelle dropshipeillä. Perusidea on
kuitenkin sama, eli hiirellä valitaan yksikkö tai yksiköt, klikataan mihin niiden halutaan liikkuvan tai ampuvan ja siinä se. Pieniä lisäkontrolleja on kuitenkin jonkin verran, pelaaja voi muun muassa valita yksiköiden muodostelmat, suunnat mihin ne kääntyvät määränpäässään ja niin edelleen.
Taistelut ovat periaatteessa melko lineaarisia, sillä paikkoja joihin dropshipit laskeutuvat on yleensä vain yksi tai kaksi. Tehtävä menee tavallisesti siten, että pelaaja valitsee ainoan mahdollisen paikan mihin pudottaa joukkonsa, etenee enemmän tai vähemmän ainoaa mahdollista reittiä, tuhoaa matkalla
olevat viholliset ja perillä odottavan vihollistukikohdan, ja siinä se. Joitain omalaatuisempiakin tehtäviä kuitenkin on. Onneksi.
Tekoälyä olisi voinut hieman parantaa sekä omien että vihollisten puolelta. Viholliset tuntuvat usein luottavan skripteihin toiminnassaan. Jos niitä ei ole, niin sitten he tulevat enemmän tai vähemmän suoraan päälle. Pelissä on mukana friendly fire, minkä johdosta olisi ollut hyvä
hieman parantaa omienkin joukkojen tekoälyä. Ne kun menevät harmittavan usein omien ja vihollisten tulituksen väliin ellei niitä erikseen komenna jonnekin
sivumpaan.
Moninpeli on mahdollista WON:in kautta, ja peli sisältää kohutun uuden multiplayer-moodin, jossa uusi pelaaja voi hypätä mukaan kesken pelin. Muuten moninpeli on pitkälti sitä samaa mitä tähänkin asti on nähty.
YhteenvetoMassive Entertainmentille voi povata ainakin tämän pelin pohjalta hyvää tulevaisuutta. Jos tulevat tuotokset ovat vielä paremman näköisiä ja hiotumpia, on lopputulos varmaankin jotain aika uskomatonta.
Kokonaisuutena Ground Control jää jonnekin C&C:n tyylisten rakentelupohjaisten sotapelien ja raskaiden strategiapelien välimaastoon. Siinä on hieman enemmän realismia kuin perinteisissä RTS:issä, mutta silti sopivasti vapauksia realismin suhteen, jotta peli soljuu mukavasti eteenpäin ja on suhteellisen vaivatonta pelata.
Tuloksena on siis viihdyttävä ja äärimmäisen näyttävä sotapeli, joka kannattaa tsekata, vaikkei C&C-tyylisistä rakentelupeleistä niin paljon pitäisikään. Pelattavuus on kohdallaan, eli helppoa kuin mikä, grafiikka hienoa ja äänet tukevat kokonaisuutta. Jotain pieniä kauneusvirheitä löytyy, kuten tekoäly ja välillä ehkä hieman itseään toistava tehtäväsuunnittelu, mutta ei mitään sen ihmeempää. Kiitosta myös siitä, että peli tuntuisi
lähes bugittomalta.
Myös tunnelma on kohdallaan, taistelut ovat parhaimmillaan todella intensiivisiä ja näyttäviä. Lähes tulkoon kuin katselisi sotaelokuvaa, jonka tapahtumiin voi itse vaikuttaa. Itse pelin juoni ei ole kyllä kummoinen, mutta toisaalta eihän sen tällaisissa peleissä tarvitsekaan olla. Kunhan mättäminen toimii.
