Pelityyppi: 3D-räiskintä- ja toimintapelit
Julkaisija/kehittäjä: Zipper Interactive / Sony Computer Entertainment
Kotisivut: http://www.mag.com
Laitteistovaatimukset: PS3 + verkkoyhteys
Testattu: PS3 + verkkoyhteys
Arvosteluversio: Myyntiversio
Muut alustat: Ei

Klikkaa ja tarkista tämän pelin hinta Vertaa.fi:ssä!

Zipper-pelistudiolla on takanaan pitkä historia PS2:n ja PSP:n SOCOM-sarjan kanssa. Kyseiset pelit olivat ehdottomasti edellisen sukupolven parhaita verkkomoninpelejä Pleikkarilla. Nyt tiimin ensimmäinen PS3-peli on saapunut kauppoihin ja tarjoaa nimensä MAG:in (Massive Action Game) mukaisesti massiivista toimintaa, ja peliä voisikin kutsua ensimmäiseksi MMOFPS:ksi.

SVER:in joukkojen ulkoasu on melko risainen, mutta varusteiden tasolla eroja eri puolten välillä ei käytännössä ole.

MAGin lähitulevaisuuteen sijoittuvassa sotaisassa maailmassa pallon herruudesta -tai pikemmin suurvaltojen tarjoamista rahakkaista sopimuksista - taistelee kolme yksityistä palkka-armeijaa: amerikkalaistyylinen Valor, huipputeknisiin aseisiin luottava Raven sekä itäeurooppalaishenkinen SVER. Suurin osa suomalaispelaajista sotii tällä hetkellä SVERin riveissä ja onpa tällä puolella muutoinkin mukana suomalaisväriä, sillä sen musiikeista vastaavat Apocalyptican sellisti Perttu Kivilaakso ja rumpali Mikko Sirén. Itse sodan taustoihin ja vaikutuksiin ei pelissä kuitenkaan juurikaan puututa, mutta sodan voittava osapuoli saa passiivisia bonuksia esimerkiksi kehityspisteiden keräämisnopeuteen.

MAGin suurin saavutus on huikean pelaajamäärän ahtaminen samalle taistelukentälle. Parhaimmillaan 256 pelaajan taistelut ovat melkoinen kokemus, etenkin kun kyseessä on konsolipeli. Massiiviset taistelukentät jakautuvat moneen eri osaan, ja esimerkiksi puolustaessa pelkän yhden rintamalinjan pitäminen ei auta, jos vastustaja pääsee läpi toisesta suunnasta. Taistelukentän jakautumisesta huolimatta ruudulla vilisee välillä ennennäkemättömän paljon pelaajia.

Tiimityön merkitys korostuu MAGissä aivan uudelle tasolle pelaajamäärästä johtuen. Niinpä pelissä onkin toimiva komentoketju. 128 pelaajan joukkue on jaettu neljään komppaniaan, joissa kussakin on neljä kahdeksan hengen ryhmää. Jokaisella ryhmällä ja komppanialla on omat johtajansa, jotka pystyvät keskustelemaan keskenään. Lisäksi joukkueella on oma taistelunjohtajansa, joka käskyttää joukkueenjohtajia. Komentoketjun huipulla olevat johtajat voivat käyttää myös erikoiskykyjä, kuten tykistötulta ja UAV-tutkaa. Aivan kaikki tumpelot eivät onneksi johtajiksi pääse, vaan heiltä vaaditaan melko korkea sotilasarvo.

Bunkkerit ovat hyökkäjien ensimmäinen este lähes jokaisessa kentässä. Hyvin puolustettu bunkkeri voi pysäyttää viholliset vaikka koko erän ajan.

Pelin hauskuus riippuukin hyvin pitkälti siitä, minkälaiseen ryhmään sattuu pääsemään. Jos ryhmän- tai joukkueenjohtaja ei osaa asiaansa tai ole aktiivinen, muuttuu pelaaminen hyvin nopeasti sekavaksi säheltämiseksi, jossa tulee turpiin. Yksin ei MAGissä pärjää, vaan ryhmätyö on kaiken a ja o. Tiiviissä, kahdeksan hengen hyvin yhteen pelaavassa ryhmässä pelikokemus muuttuu täydellisesti.

256 pelaajan taisteluiden lisäksi tarjolla on toki myös pienempiä taisteluita. Sotiminen aloitetaan 32 pelaajan alokasleiriltä, jonka jälkeen edetään asteittain kohti isompia taisteluita. 64 pelaajan taisteluissa vallataan kohteita, 128 pelaajan kamppailuissa kaapataan ajoneuvoja ja 256 pelaajan kuninkuusluokassa tavoitteita on useampia. Päätavoitteiden lisäksi kentistä löytyy myös useita sivutehtäviä, joilla voi olla vaikutusta operaation kulkuun. Esimerkiksi puolustajien ilmatorjuntatykit tuhoamalla hyökkääjien lisäjoukot saadaan rintamalinjalle nopeasti laskuvarjohyppyjen avulla. Pelistä löytyy myös muutamia ajoneuvoja miehistönkuljetusta ja mobiilia peliin palaamista varten. Näin ollen pääosa toiminnasta keskittyy jalkaväkisotimiseen.

Uusia aseita ja kykyjä avataan kokemuspisteiden avulla roolipeleistä tutun taitopuun kautta. Nerokkaana ideana kokemuspisteiden kerääminen nopeutuu huomattavasti, kun tekee sitä mitä ryhmänjohtaja käskee. Pelissä ei ole varsinaisia valmiiksi tehtyjä hahmoluokkia, vaan varustuksen voi säätää omaan makuun sopivaksi. Tarjolla on mukava määrä erilaisia vaihtoehtoja, ja myös kehityspisteiden kerääminen on tasapainotettu suhteellisen hyvin: kerrankin lääkintämieheksi erikoistunut solttu on tärkeässä roolissa. Pisteiden kerääminen käy tosin välillä työstä, sillä ihan helposti niitä ei jaella. Toisaalta tämä myös lisää ansaittujen kykypisteiden merkitystä: jokaisella valinnalla on suuri merkitys.

Kun ilmatorjunta on tuhottu, voivat hyökkääjät palata taisteluun ilmapudotuksella. Tämä loppuu kuitenkin heti, jos puolustujat saavat ilmatorjunnan korjattua.

MAG ei ole kovinkaan aloittelijaystävällinen peli. Kentällä kuolo korjaa todella nopeasti, jos ei tiedä, mitä on tekemässä, ja peli on myös suunniteltu alusta asti FPS-veteraaneja varten. Myös kehittäjätiimin SOCOM-tausta näkyy selvästi, vaikka toiminta onkin siirtynyt ensimmäiseen persoonaan. Minkäänlaista yksinpeliä tai bottitukea ei MAGistä kuitenkaan löydy lukuun ottamatta muutaman minuutin mittaista, hyvin suoraviivaista opetusosuutta, joka opettaa lähinnä ohjausjärjestelmän. Kaiken muun joutuu oppimaan taistelukentällä. Pelin oppimiskäyrä on muutenkin suhteellisen korkea, ja moni pelaaja voikin luovuttaa, ennen kuin pääsee edes pelaamaan isoimpia matseja. Pelaajakunta on ehkä tästäkin johtuen poikkeuksellisen fiksua, eikä monia pelejä vaivaavia jenkkirääväsuita ole juurikaan linjoilla. Parhaimmillaan toiminta muistuttaa oikeaa sotaoperaatiota, kun kuulokkeisiin tulee selkeitä ja fiksuja käskyjä johtajilta.

MAGin visuaalinen ilme on ruskeanharmaine maisemineen melkoisen tylsä ja mielikuvitukseton. Lisäksi pelin käyttöliittymä on hiukan sekavan oloinen, etenkin jos pelaa lääkintämiehenä. Myöskään pelin tekninen toteutus ei ole aivan huippuluokkaa. Ruudunpäivitys yskähtelee isommissa taisteluissa välillä pahasti, ja bugeja löytyy kasapäin. Peli on kuitenkin edennyt harppauksin sitten beta-aikojen, joten tilanne tulee luultavasti parantumaan tulevaisuudessa päivitysten yhteydessä. Myös ohjaus tuntuu hiukan kankealta, etenkin jos on tottunut Modern Warfare 2:n sulavuuteen.

Pelin uskomattoman pitkän piirtoetäisyyden ja suuren pelaajamäärän hinta on suurimmissa taisteluissa pieni takkuaminen.

Pelin suurimmaksi ongelmaksi nousee kuitenkin sisällön vähyys. Erilaisia karttoja on aivan liian vähän, vain kolme jokaista pelimuotoa kohden. Vaikka kartat ovatkin suhteellisen laajoja, käyvät ne turhankin tutuksi yllättävän pian. Karttojen lisäksi myös erilaisia pelimuotoja on valitettavan niukasti, olkoonkin että isommat taistelut ovat monivaiheisia ja sisältävät monia eri tavoitteita.

Kokonaisuutena MAG on varsin onnistunut riskinotto Zipperiltä. Pelillä on omat ongelmansa, mutta hyvin yhteen pelaavassa ryhmässä peli tarjoilee jotain sellaista, mihin muut moninpeliräiskinnät eivät pysty. Toisaalta peli käytännössä vaatii muutaman kaverin porukan jossa pelailee, sillä yksin pelaaminen voi välillä olla hyvinkin turhauttavaa. Toivottavasti Zipper ottaa peliyhteisön vakavasti ja tarjoilee tulevina kuukausina lisää sisältöä ja bugikorjauksia peliin. Tulevat kuukaudet tulevatkin näyttelemään tärkeää roolia pelaajayhteisön kehittymisessä. Ne ratkaisevat, tullaanko MAGiä pelaamaan vielä pitkään vai jääkö se vain hetken huviksi.

Matias Kainulainen... on pelannut peliä suljetun betan alkuajoista lähtien.