Capcom on yksi parhaita videopelikustantajia kautta historian, ja on ilahduttavaa nähdä, kuinka yritys on viime vuosina noussut lähes Super Nintendo -aikakauden kaltaiselle tasolle. Japanilaiskustantaja on jo vakuuttanut osaamistaan uuden sukupolven konsoleilla julkaisemillaan
Dead Risingilla ja
Lost Planetilla, mutta vuonna 2009 Capcom pistää aivan uutta vaihetta kehiin.
Resident Evil 5 ilmestyy maaliskuun 13. ja toukokuussa ilmestyy uusi
Bionic Commando. Niitä ennen pääsemme kuitenkin nauttimaan
Street Fighter IV:stä, joka on uusin osa Capcomin kenties tunnetuimpaan pelisarjaan.
Vahingon kautta onneen
 |
| Kaislikossa suhisee. Lähes jokaisessa pelin kentässä tapahtuu taustalla kaikenlaista, mikä elävöittää toimintaa kivasti. |
Capcom loi taistelupelien muotin
Street Fighter 2:lla, jonka myötä syntyivät taistelupelien perinteiset erikoisliikkeet ja myös hyökkäyskombot. Jälkimmäiset olivat bugi
Street Fighter 2:ssa, josta kehittyi sittemmin ominaisuus. Kombot ovat hyökkäyssarjoja, joita ei pysty torjumaan, mikäli pelaaja osaa ajoittaa ensimmäisen iskunsa ja potkunsa oikea-aikaisesti, ja seuraa sitä tietyillä hyökkäyksillä. Bugin kautta luotiin yksi taistelupelien olennaisimmista mekaniikoista.
Street Fighter -sarjan suosio kuitenkin hiipui samalla, kun taistelupeleistä tuli pienen eliitin harrastus.
Street Fighter 3:n eri versiot sisälsivät niin paljon erilaisia ominaisuuksia, että ne onnistuivat lähinnä karkottamaan kaikki muut paitsi hardcore-pelaajat.
Tässä piileekin Capcomin suurin onnistuminen
Street Fighter IV:ssä. Siinä on samaa uutuudenviehätystä kuin
SF2:ssa, ja vaikka pelimekaniikasta löytyy totuttua syvyyttä, on peli paljon helpommin lähestyttävä kuin sarjan aiemmat julkaisut.
Uutta ja vanhaa
 |
| Nyt sattuu. Hahmojen kasvot vääntyvät todella tuskallisiin ilmeisiin taistelujen aikana. Kyllähän liekehtivä nyrkki leukaperiin varmasti kipeää tekeekin! |
Street Fighter IV on oikeastaan uusi, teräväpiirtoaikakauden versio
Street Fighter 2:sta. Se sisältää kaikki kakkososan hahmot ja monia muitakin. Osa hahmoista, kuten Seth, Rufus ja C. Viper ovat uusia, ja osa sarjasta on tuttuja veteraaneja kuten Sakura, Cammy ja Akuma.
Capcom on onnistunut luomaan pelille uskomattoman hienon visuaalisen ilmeen. Pelaaminen toimii täysin kaksiulotteisella akselilla, mutta upea 3d-grafiikka herättää rakastetut hahmot henkiin aivan uudella tavalla. Hahmojen sarjakuvamaisen liioitellut kasvojen ilmeet ja sulava animaatio tekevät niistä erityisen persoonallisia. Taustat ovat ihan oma lukunsa. Niitä on valtava määrä, ja en oikeastaan osaa valita niistä yhtä suosikkia, joten annoin pelatessani pelin valita aina taustan, sillä kaikki ovat niin upean näköisiä. Jo pelkästä
Street Fighter IV:n katselemisesta tulee hyvälle mielelle ja Suomen harmaa talvi unohtuu.
Mistä sen sijaan tulee huono mieli, on pelin arcade-pelitilan viimeinen vastustaja Seth, joka on kaikessa halpuudessaan yksi v-mäisimmistä loppupomoista taistelupelien historiassa. Pitäähän loppupomon olla vaikea ja hitusen epäreilukin, ei siinä mitään. M. Bison oli paha vastus
SF2:ssa, mutta Seth on ihan omassa luokassaan. Pelatessani Normal-vaikeustasolla, selvisin viimeiseen taisteluun häviämättä erääkään, mutta Seth jyräsi minut kerta toisensa jälkeen. Nettifoorumit ovat tietenkin täynnä pullistelevia näppisnörttejä kertomassa, että sehän on ihan helppo taistelu, mutta sitä se ei ole. Seth jättää ikävän maun muutoin lähes täydelliseen taistelupeliin.
Turpakäräjät verkossa
 |
| Peliin on saatavilla joka hahmolle uusia asuja erikseen ostettavina latauksina. Itse asut ovat kuitenkin jo pelilevyllä, eli ne pitää kyseenalaisesti avata erikseen ostamalla. Japanilaiset eivät oikein ole tajunneet ladattavan lisäsisällön merkitystä. |
Nettipeli on toteuttu esimerkillisesti, mikä ei suinkaan ole itsestäänselvyys japanilaiselta pelistudiolta. Pelaaja voi esimerkiksi olla aina haastettavissa nettimatsiin pelatessaan arcade-tilaa. Jos tämän sallii, voi näytölle pamahtaa kesken matsin "here comes a new challenger", ja sitten mennäänkin matsaamaan netissä. Aivan kuin pelihalleissakin.
Erillisessä nettipelitilassa voi pelata Ranked-otteluita ja perusmatseja, joita voi pelata kaverin kanssa. Peliaulassa voi ilmeillä pienen naamaikonin kautta, jonka saa itkemään, hymyilemään tai näyttämään vihaiselta. Siten voi nopeasti tiedottaa kanssapelaajalle fiiliksiään, jos ei jaksa hölistä mikrofonin kautta.
Ranked-matseista tienaa Battle-pisteitä, joilla noustaan maailmanlaajuisilla tilastoilla, mutta perusmatseistakin saa hauskoja ikoneita ja titteleitä, joita voi käyttää profiilissaan. Hauska ja perijapanilainen yksityiskohta.
Paremmin ja tiukemmin
 |
| Pisteytys. Mitä monipuolisemmin pelaa, sitä enemmän saa pisteitä. |
Peli on siis aiempaa käyttäjäystävällisempi, mutta ei meinaa sitä, että peliä olisi erityisesti vesitetty - se on vain paremmin ohjattu ja suunniteltu. Jokaisella hahmolla on muutama perinteinen erikoisliike, joka suoritetaan perinteisellä ristiohjaimen/joystickin ja nappien kombinaatiolla.
Näiden lisäksi arsenaalista löytyvät Super- ja Ultra Combot. Ensimmäisen voi suorittaa, kun näytön alalaidassa oleva sininen mittari täyttyy pelaajan tehtyä tarpeeksi perushyökäyksiä. Super Combo -liikkeitä ovat esimerkiksi Ryun tehokkaampi tulipallo ja sho ryu ken -hyökkäys. Ultra Combo on yksittäinen superliike varustettuna omalla siistillä animaatiollaan, jonka voi suorittaa, jahka on ottanut tarpeeksi turpaan. Tällä liikkeellä voi yrittää vielä tehdä comebackia.
Näiden liikkeiden lisäksi on vielä useita erilaisia kikkoja, kuten vastustajan suojauksen murtaminen ja heittojen torjuminen sekä paljon muuta, mutta sopivassa määrin. Voit oppia kovalla harjoittelulla todelliseksi
Street Fighter IV -mestariksi, mutta alkuun pääsee melko kivuttomasti.
Capcom on siis onnistunut tekemään loistavan taistelupelin, jossa tutut hahmot tuntuvat tuoreilta pelattavilta ja uudet sopivat hyvin muottiin. Nettipeli antaa viimeinkin mahdollisuuden pelata itsensä tasoisia vastustajia vastaan, ja ainakin pelin julkaisua seuranneella viikolla nettipeli toimi moitteettomasti.
Jussi Malinen... ei pärjäisi Street Fighter -taidoillaan nakkikioskin välienselvittelyssä.
