Neverwinter Nights 2:n toinen laajennus
Storm of Zehir on paluuta vanhan koulukunnan
Dungeons & Dragons -tietokonepelaamiseen SSI:n legendaaristen "kultalaatikkopelien" hengessä. Emopelistä ja ensimmäisestä laajennuksesta
Mask of the Betrayeristä poiketen
Storm of Zehir ei kerro yhden päähenkilön tarinaa, vaan keskittyy avoimempaan seikkailuun, jossa pelaaja voi luoda ryhmänsä kaikki pelihahmot alusta pitäen itse. Tarinakaan ei ole niin lineaarinen, vaan pelaaja pääsee tutkimaan pelimaailmaa vapaasti ja määräämään seikkailujen suuntaa itse. Ongelmia aiheuttaa vain ikääntynyt pelimoottori.
Kauppakomppania seikkailee
 |
| Valoshow. Etenkin voimakkaampien taikojen erikoisefektit ovat todella näyttäviä. |
Storm of Zehir on selkeästi tehty
NWN-fanien toiveita kuunnelleen. Monet pelaajat eivät ole aiemmin niinkään innostuneet pelien yksinpelikampanjoista, kuin työkaluista, joiden avulla pelaajat ovat voineet pelata omia seikkailujaan verkossa yhdessä toisten pelaajien kanssa. Pelaajat ovat halunneet vähemmän tiukasti tarinaan tai yhteen päähahmoon sidottua pelaamista, ja sitä
Storm of Zehir tarjoaa.
Peli alkaa kauppalaivalta, jolta pelaajan luoma, aluksi nelihenkinen ryhmä, aloittaa. Laiva kuitenkin haaksirikkoutuu, ja ryhmä ajautuu Samarachiin Chultin viidakoihin erään kauppakomppanian palvelukseen. Pian tie vie kuitenkin myös takaisin aiempien pelien tapahtumapaikkoina toimineille Sword Coastille ja Neverwinterin kaupunkiin, jossa kärsitään vielä Varjokuninkaan päihittämisestä aiheutuneesta tuhosta. Pelaaja kykenee ryhmänsä ja oman kauppakomppaniansa toimilla vaikuttamaan siihen, kuinka alueen uudelleenrakennus edistyy. Kaiken taustalla vaikuttaa myös Yuan-ti-käärmemiesten ilkeän Zehir-jumalan varjo. Emopelien tai edellisen jatko-osan tarinaa
Storm of Zehir ei siis jatka, vaikka viittauksia niiden tapahtumiin esiintyykin.
Koska pelaaja voi nyt luoda ryhmän hahmot itse, kuluukin aluksi paljon aikaa juurin sen oikean hahmoluokkakokoonpanon etsimisessä omaan pelityyliin sopivaksi. Hahmoja voi tietenkin tehdä enemmänkin, kuin mukaan mahtuu, ja vaihtaa niitä aina tarpeen mukaan majataloissa. Ns. lepovuorossa olevat hahmot kehittyvät muiden rinnalla, joten ne eivät jää muista jälkeen. Niinpä uusia hahmoja tuleekin tehtyä aina vähän väliä, kun ryhmän johonkin kokoonpanoon tulee kyllästyttyä. Entisestään suurta valinnanvaraa kasvatetaan lisäksi kolmella uudella prestige-hahmoluokalla sekä kahdella hahmorodulla, puhdasverisellä yuan-ti-käärmeihmisellä sekä harmaaörkillä.
Ryhmäänsä saa lisäksi liitettyä vielä kaksi ei-pelaajahahmoa, joita löytyy pelimaailmasta joka puolelta. Useimmat näistä saa palkattua mukaansa, mutta monilla on myös lisävaatimuksia, kuten ryhmän tietty maine, teot tai maailmankatsomus. Moniin ei-pelaajahahmoihin liittyy usein myös jokin sivutehtävä, ja mukana on melko värikästä väkeä ja olentoa.
Maailmankartalla
 |
| Jos metsään haluat mennä nyt...uudistettu maailmankartta on pelin paras uusi ominaisuus. |
Peli toimii edelleen
Dungeons & Dragons -pöytäroolipelin 3.5-painoksen säännöillä. Tällä kertaa pelihahmojen taitoja hyödynnetään taisteluiden ulkopuolella huomattavasti laajemmin. Pelimaailman asukkien kanssa keskusteltaessa pelaaja voi vaihtaa puhujaa kesken keskustelun ja näin hyödyntää kaikkien pelihahmojen taitoja, ilman että kaikki riippuisi vain yhden hahmon taidoista ja ominaisuuksista.
Joidenkin hahmoluokkien, kuten roguen, rangerin tai druidin, erikoiskyvyt ja taidot pääsevät viimeinkin esille myös taisteluiden ulkopuolella maailmankarttauudistuksen myötä. Nyt seikkailupaikkojen ulkopuolella liikutaan reaaliajassa suuremmalla maailmankartalla, jossa ryhmän johtajan liikkumis-, huomaamis- ja hiipimistaidot vaikuttavat. Pelaaja voi tahtoessaan yrittää väistää kartalla pyörivät viholliset, mutta hän voi myös löytää jotain kiinnostavaa. Tutkiminen myös kannattaa, sillä näin voi löytää uusia seikkailupaikkoja ja sivutehtäviä. Ryhmä voi myös oppia maailmankartalla vaikuttavia ryhmätyökykyjä, jotka vaikuttavat muun muassa liikkumisnopeuteen tai leiriytymisen turvallisuuteen.
Maailmankartta on kokonaisuutena erittäin tervetullut ja toimivat uutuus, jota olisi kaivannut jo sarjan aiempiinkin peleihin, ja on yksi
Storm of Zehirin parhaita uusia ominaisuuksia.
Riskibisnes
 |
| Tehdäkö vai eikö tehdä? Tekoäly on harmistuttavan arvaamaton ja välillä sen ohjauksessa olevat omat hahmot saattavat vain seistä paikoillaan. |
Koska tarina on hyvin avoin, viettää pelaaja suurimman osan peliajasta maailmankartalla liikkuen tai seikkailupaikkoja tutkien. Sivutehtäviä ja -seikkailuja löytyy koko ajan, ja niiden ohella pelaaja voi myös perustaa kauppakomppanialleen uusia kauppapaikkoja ja edistää sen kaupankäyntiä. Tavallisten aarteiden ja taikaesineiden lisäksi pelaaja löytää ja voi ostaa kauppatavaraa, jota voi myydä voitolla jossain muualla.
Kun kauppareitti on perustettu, hoitavat karavaanit jatkossa kaupankäyntiä, mutta ne voivat myös joutua ryöstetyiksi. Pelaajan tehtäviin kuuluukin myös omien kauppakaravaanien suojaaminen.
Myös esineiden ja varusteiden valmistusta on uudistettu. Pelaaja voi nyt rakentaa taikaesineiden lisäksi myös tavallisia varusteita ja aseita, joihin saa liitettyä monenlaisia erikoiskykyjä. Valmistaminen kuitenkin vaatii pelihahmon taitojen lisäksi myös valmistusohjeita, joita voi ostaa tai löytää pelin edetessä. Tekemistä siis riittää.
Uudistuksineen
Storm of Zehir on siis melko pätevä paketti. Lisäpotkua peli saa vielä siitä, että sen avoimen tarinan vuoksi se soveltuu erinomaisesti moninpeliksi, jossa ryhmän jäsenet voivat jokainen olla jonkin pelaajan oma hahmo. Pelin ongelmaksi nousevatkin sen pelimoottorin ikä ja tämän mukanaan tuomat tekniset ongelmat.
Konehuoneessa höyrymoottori
 |
| Keitaalla. Chultin viidakot tuovat peliin taas uudenlaisia ympäristöjä uusine vastustajineen. |
Pahiten tekniset ongelmat näkyvät jatkuvassa latailussa ja latausruudun tuijottamisessa sekä tekoälyn ja kameran surkeudessa. Pelihahmojen käyttäytymistä taisteluissa voi ohjelmoida todella monipuolisesti, mutta valitettavasti niitä on silti todella vaikeaa saada toimimaan taisteluissa järkevästi - tai välillä ollenkaan! Vaihtoehto on tietenkin käskyttää kaikkia hahmoja koko ajan itse, mutta se on tavattoman aikaa vievää ja turhauttavaa puuhaa muissa kuin tärkeissä kohtaamisissa. Pelin käyttöliittymä ei ole kokenut suurempia uudistuksia ja on ajoittain todella raskaskäyttöinen.
Myös pelin ulkoasussa näkyy ikääntymisen merkkejä. Ympäristöt ja erikoisefektit ovat edelleen komeita, mutta hahmomalleissa ja etenkin niiden kasvoissa alkaa ikä painaa. Nykypäivän standardeihin verrattuna pelin hahmot ja olennot sekä grafiikka noin yleensä ovat jo hyvin yksityiskohdattomia.
Suurin ongelmapesäke on kuitenkin sarjaa alusta pitäen vaivannut kömpelö kamera, josta ei millään tahdo saada sellaista kuvakulmaa, joka pysyisi tapahtumien tasalla ja jota ei koko ajan olisi pakko olla säätämässä.
Storm of Zehirissä sitä on yritetty korjata antamalla pelaajalle kolme eri valmista kuvakulmavaihtoehtoa, joita voi vielä muokkailla tarpeen mukaan. Silti yhdestäkään niistä ei tahdo saada toimivaa eivätkä muokatut säädöt välillä tunnu vaikuttava niihin mitenkään. Useasti pelin taistelut käydäänkin kahdella tasolla: pelihahmon ja vastustajien välillä sekä pelaajan, tekoälyn ja kuvakulman kanssa.
Teknisten ongelmien ja pelimoottorin iän takaa löytyy kuitenkin hyvin nostalginen roolipelipaketti. Jos sarjan parissa on viihtynyt aiemmin, kannattanee siihen palata vielä kerran tämän laajennuksen myötä. Asiaa helpottaa myös hinta.
Storm of Zehir on normaalin lisäosan hintainen, eli reilut parikymppiä tavallista peliä halvempi. Sillä antaa tekniset viat jo helpommin anteeksi.
Miika Huttunen... aloitti
D&D-pelaamisen jo ennen
Basic Set -laatikon julkaisua.
