Nykyään pistää ihmetyttämään, kuinka pelien demoversiot ovat paisuneet aivan käsittämättömiin mittasuhteisiin. On jotenkin vaikeata ymmärtää, miten hädin tuskin puolen tunnin pelikokemuksen aikaansaamiseksi ei gigatavu kovalevytilaa tahdo enää riittää. Monesti täysimittainen peli haukkaa vain hitusen enemmän tilaa kuin sen ennakkoversio. Vaikuttaa pahasti siltä, että minkään sorttista optimointia ei vain viitsitä tehdä, kun kaikilla kuitenkin on jo jonkinlainen nettiyhteys kotona. Eipä sekään mukava yllätys ole, kun järeätä demoa hitaalla yhteydellä nitkuttaa kotikoneelleen tuntikausia, todetakseen vain, ettei se edes toimi omalla koneella. Tähän viitaten, ei kannata ihmetellä, ettei tämän kuun putkassa ole esimerkiksi uusimman Splinter Cellin demoa syynissä. Korvaajaksi riensikin sitten (ilahduttavan pienikokoisen) seikkailupelin testiversio.



www.telltalegames.com/samandmax/

Hyvä meininki alkaa tyylikkäimmästä introsta, mitä hetkeen on nähty.

Odottavan aika on pitkä, sanotaan. Ainakin ne, jotka ovat odottaneet Sam & Max -seikkailupelille jatkoa vuodesta 1993 asti, allekirjoittanevat tämän kuluneen latteuden. 2000-luvun alussa pelisarjaan luvattiin jo jatkoakin, mutta projekti vedettiin kuitenkin pari vuotta myöhemmin jäihin. Freelance Police -nimistä osaa ei koskaan nähty, vaikka Telltale Games yrittikin kaikin tavoin saada LucasArtsilta oikeuksia tehdä melkein valmis peli valmiiksi asti. Nyt samainen firma on kuitenkin saanut valmiiksi pesunkestävän jatko-osan. Näinkin vanhojen peli-ideoiden uudelleenlämmittely on yleensä melko tulenarkaa puuhaa. Nostalgiahuuruiset fanit ovat useimmiten käsittämättömän nirsoja - heille kelpaa vain ja ainoastaan paras, eikä yleensä sekään. Onneksi sarjan alkuperäinen suunnittelija, Steve Purcell on ollut kuitenkin mukana pitämässä huolta lempilapsestaan.

Ei pupu tee pahaa, pupu tappaa.

Yritin oikein tosissani muistella, koska olisin viimeksi pelannut point & click -tyyppistä seikkailupeliä, jossa olisi ollut onnistunut vanhan koulukunnan fiilis. Täytyypä suoraan sanoa, ettei noita montaakaan mieleen juolahtanut. Sam & Maxin uusi seikkailu korjaakin tämän vakavan puutteen, joka pelibisnestä on vaivannut jo yli vuosikymmenen ajan. Pelin kuiva huumoritykitys iskee nauruhermoon kuin sukallinen ohrapuuroa. Tunnelma on todellakin kuin LucasArtsin klassikoissa konsanaan. Grafiikka on sarjakuvamaisen elävää, animaatio on letkeää ja ääninäyttely vaikuttaa asiaankuuluvalta. Erityisen hatunnoston ansaitsee harvinaisen asiallisesti toteutettu taustamusiikki. Käyttöliittymäkin on minimalistisen toimiva, ihan niin kuin pitääkin. Demoversio tarjoaa hupia vain harmillisen pienen tovin, mutta onnistuu herättämään suuren seikkailunnälän. Peliä myydään episodi kerrallaan varsin kohtuulliseen hintaan suoraan pelin nettisivulta.

Sam & Max: Episode 1 -demo



www.companyofheroesgame.com/

Sodan runtelema kaupunki näyttää aidon ankealta.

Massiivinen ja mahtipontinen ovat sanoja, jotka ensimmäisten joukossa putkahtavat ulos suusta, kun Company of Heroes pyörähtää käyntiin. Karun tyylikäs introvideo vie sanat suusta silkalla julmuudellaan. Kyseessä on siis yksi vuoden ehdottomasti lupaavimmista reaaliaikastrategiapeleistä. Se on mielestäni paljon sanottu se, sillä tähän vuoteen mahtuu sentään paljon hyviä ehdokkaita. Vaikka pääperiaate onkin melko pitkälti vanhaa tuttua joukkojen naksuttelua, on tunnelma kuitenkin nostettu aivan uudelle tasolle. Pelaaja ei tunne olevansa vain toiminnan yläpuolella, vaan lintuperspektiivistään huolimatta keskellä elämän ja kuoleman karua kamppailua. Ehkä eniten lohdutonta sotatunnelmaa luo maailman elävyys. Osuman saaneet solttuparat jäävät maahan kitumaan hyväksi toviksi, osalla pujahtaa pupu pöksyyn ja osa jää jeesaamaan haavoittuneita - kaveriahan ei jätetä. Kaoottista lopunajan meininkiä komppaa vielä ahdistavan meluisa äänimaailma. Johan tässä siivilipalvelusmies Rotsténin on otettava tuolista tiukempi ote, ettei vallan penkiltä tipu.

Se kuuluisa maihinnousu.

Jos nyt jotakin narinaa olisi keksittävä, ei äkkiseltään juuri muuta tule mieleen, kuin että demopaketti on melko uskomattoman kokoinen - likipitäen kaksi gigatavua. Hitaampien yhteyksien takana olevat joutuvat siis odottelemaan sotimaan pääsyä hieman tavallista pidempään. Mutta voin kyllä lohdutuksen sanana todeta, että odotus kyllä palkitaan. Peli pyörii varsin mukavasti näyttävämmilläkin asetuksilla, vaikka näytönohjain ei ihan sieltä kärkipäästä olisikaan. Taistelukentät ovat täynnä tavaraa. Suojaisten ampumapaikkojen löytäminen onkin yksi taistelun tärkeimmistä tehtävistä. Jos joulupukilta pitäisi yksi sotastrategiapeli pyytää, en epäröisi vaihtoehtoja kovin pitkään. Company of Heroes jättää kylmäksi ainoastaan vihollisen sotajoukot.

Company of Heroes -demo



www.konami-europe.com/

'Hei tsiigaa, miten siistii nurtsii!'

Taas pääsevät penkkiurheilijat sporttailemaan virtuaalikentille. Semisuosittu Pro Evolution Soccer -sarja on edennyt siis jo kuudenteen osaansa. Esimakua kokonaisesta pelistä tarjoaa tämä demoversio, jossa mittaa toisistaan voi ottaa Ruotsin, Italian, Tsekin tai Espanjan väreissä yhden ottelun verran. Aiemmista osista minulla ei valitettavasti ole kokemusta, mutta noin näppituntumalla arvioituna pallon potkiminen vaikuttaisi olevan ihan niin mukavaa, kuin nyt yleensä tietokoneen ruudulla voi odottaa. Mitään radikaaleja muutoksia tai uusia ominaisuuksia ei ainakaan liikaa alleviivata, joten melko tasapaksun oloinen paketti lienee kyseessä.

Hakee paikkaa!

Pro Evolution Soccer 6 ilmestyy PC:n lisäksi myös lukuisille konsoleille, mikä näkyy valitettavasti tietokonepelaajien ruudulla varsin rujona grafiikkana. Eipä siinä, ainakin peli pyörii varsin sujuvasti melkeinpä koneella kuin koneella, mutta silmäkarkista ei todellakaan ole tietoakaan. Tekstuurit ovat silkkaa keskinkertaista pleikkaritasoa ja kentän reunalla seisoskeleva yleisökin on ilmeisesti tehty pahvista. Myös kontrollit on suunniteltu vain ja ainoastaan kunnolliselle pädille. Näppikseltäkin voi toki yrittää pelata, mutta sormet menevät kovin helposti solmuun - pelintekijä ei ole tainnut itse kyseistä ohjausmetodia kokeilla. Oikeanlaisella ohjaimella pelaaminen on kuitenkin mukavaa ja haasteellista. Maaleja ei synny jatkuvalla syötöllä, vaan niiden eteen on nähtävä vaivaa. Tuomari tuntuu heiluttelevan keltaista lappua minun makuuni turhankin helposti. Allekirjoittaneen agressiivisesta pelitavasta tämä tuskin kuitenkaan johtuu. Mikäli vanhanaikainen ulkoasu ei häiritse, tarjonnee PES6 futisnautintoa sitä kaipaaville.

Pro Evolution Soccer 6 -demo



www.markofchaos.com/

Maisemia fantsuimmillaan.

Kuukauden fantsuannoksesta vastaa Warhammer : Mark of Chaos. Kyseessä on myös Demoputkan kuukauden toinen RTS-peli. Warhammer lienee brändinä yksi oman alansa tunnetuimmista, joten paineiden voi vain kuvitella olevan sen mukaiset. Ensi näkemältä taisteluosuudet tuntuvat olevan lainattu melkeinpä suoraan Total War -sarjasta, eikä tämä ole lainkaan huono asia. Maasto on pääosin melko aukeata, mutta sinne tänne on kuitenkin ripoteltu metsiköitä sekä muita taistelutilanteessa strategisesti hyödynnettäviä kohteita. Lähempää tarkasteltuna maisemat ovatkin parhaimmillaan todella näyttävää katseltavaa - melkein kuin postikorttia katselisi.

Taistelut ovat raivoavia.

Mark of Chaos ei ainakaan demonsa perusteella ole mikään helpoin mahdollinen tapa tutustua tosiaikastrategian ihmeelliseen maailmaan. Oppimiskynnys on helpoimmillaankin varsin korkealla. Vähänkin kokeneempaa pelaajaa tämä kuitenkin vain ilahduttaa, sillä taistelustrategoita on suorastaan pakko pohtia. Yleensä toimiva hakkaa päälle -taktiikka ei ole vaihtoehto siinä vaiheessa, kun vihollisen joukkoja on kolminkertainen määrä omaan ryhmärämään verrattuna. Taisteluiden välissä sotajoukkoaan pääsee parantelemaan ja kasvattamaan. Pelaajan sankareiden kokemuspisteet myös kasvavat voitettujen taisteluiden myötä. Toisinaan taistelukentältäkin löytyy joukkoja, jotka pelaajan sotajohtajuudesta häikäistyneenä katsovat parhaaksi liittyä joukkoon tummaan. Warhammer : Mark of Chaos ei varsinaisesti järisytä pelimaailmaa omaperäisyydellään tai muulla loistavuudellaan. Peli ei toisaalta aiheuta sen enempää negatiivisiakaan tuntemuksia, mitä nyt ehkä pitkien latausaikojensa johdosta. Ainahan maailmaan vielä yksi viihdyttävä RTS-peli mahtuu.

Warhammer: Mark of Chaos -demo

Jarkko Rotstén
Peliplaneetta.net



Windows XP SP2, Athlon 64 X2 Dual Core 3800+, 1024 Mt RAM, Geforce 6600GT 128Mt